Mindfulnessin salat

Mindfulness tarkoittaa tietoista hyväksyvää läsnäoloa. Omista tunteista, tuntemuksista ja ajatuksista pyritään olemaan tietoinen. Niitä havainnoidaan, mutta ei torjuta, eikä niihin takerruta. Tunteet ovat vähän kuin pilviä taivaalla - niitä tulee ja menee. 

Törmäsin mindfulnessiin, kun ensimmäistä kertaa tutustuin buddhalaisuuteen, mutta aivan aluksi kiinnostuin enemmän meditaatiosta. Tosin meditaatiohan tukee mindfulnessia. Harjoituksissa on ollut välillä pitkiäkin taukoja, vaikka enemmän hyötyähän niistä olisi, jos harjoittaisi pitkään säännöllisesti.

Mitä hyötyä mindfulnessista sitten on? Se on auttanut minua olemaan enemmän tässä hetkessä, helpottanut unettomuutta, stressiä ja ahdistusta sekä rentouttanut mieltä. Tämä perustuu siihen, että mindfulness lisää tietoisuutta oman mielen liikkeistä, mikä vuorostaan auttaa päästämään irti negatiivisista tunteista ja ajatuksista. Esimerkiksi pitkän vaikea unettomuusjakson jälkeen aloin iltaisin ahdistua jo hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa: “Entä jos en nuku tänäkään yönä? Millainen päivä tulee huomisesta??” Mindfulness auttoi tunnistamaan ja katkaisemaan ahdistavan ajatuskierteen, ennen kuin se ehti viedä yöunet. Toinen minulle tuttu negatiivinen ajatuskierre on itsekritiikki. Jos itseään alkaa sättimään turhan kovalla sävyllä, kritiikin ehtii pysäyttää alkuunsa ja korvata jollakin rakentavammalla ajatusketjulla. Yhdistän mindfulnessiin terapiasta tutun huomion: Ajatukset ja tunteet eivät ole faktoja. Monesti ne paisuttelevat asioita, eivätkä siten ole luotettavia.

Mindfulnessin voi liittää moniin arkisiin toimintoihin, kuten ruokailuun tai kahvi- ja teetaukoihin. Syödessä mindfulnessia voi harjoittaa keskittymällä ruokaan: Kun pureskelet, miltä se maistuu? Miltä se tuntuu suussa? Pureskele huolellisesti ja keskity tuntemuksiin. Jos olen kahvilla tai syömässä ulkona voin myös keskittyä paikan tunnelmaan, ääniin ja muuhun. Ikkunapaikalla voin vaikka seurata mitä ulkona tapahtuu. Harjoitanko aina tietoisuutta ruoka- tai muilla tauoilla? No, en tietenkään. Usein edelleen uppoan omiin ajatuksiin tai kaivan huomaamattani kännykän esiin… (Tosin omiin ajatuksiin uppoaminen on kivaa, eikä se aina tietenkään haittaa!) Mindfulnessin ylläpitäminen helpottuu, kun harjoittaa sitä ja meditaatiota säännöllisesti. Kun tietoisuus omista ajatuksista ja tunteista vahvistuu, voi valita, miten niihin reagoi. Vaikka kännykän selaaminen tulisi mieleen, sitä ei tarvitse automaattisesti ottaa käteen pöydältä tai taskusta. Mindfulness antaa aivoillekin lepotauon. Helposti ajatellaan, että kännykän selaaminen on rentouttava tauko, mutta oikeastihan somea selatessa aivot tekee koko ajan töitä. Aivoille tekee hyvää oppia sietämään tylsyyttä. Mielenkiintoinen huomio on sekin, että mindfulness voi auttaa jopa atooppiseen ihottumaan. Helposti kutinaan reagoi alkamalla raapia ihoa ennen kuin ehtii edes ajatella. Mindfulness poistaa autopilotin, joka saa raapimaan ihoa tai selaamaan kännykkää.

Toivottavasti en kuulosta siltä, että uskoisin mindfulnessin olevan joku yleislääke kaikkeen! Eihän se esimerkiksi mielenterveyden ongelmia hoida. Toimii korkeintaan hoidon tukena tai itsehoitona. Olen joskus koittanut meditoida, kun kävin ahdistuksen kanssa ylikierroksilla. Eipä siihen pystynyt keskittymään. Pahimmillaan meditaatio tai mindfulness voi jopa pahentaa oireita.

Kuvailin tässä tekstissä mindfulnessia länsimaisesta näkökulmasta. Mindfulnessin juuret ovat buddhalaisuudessa ja buddhalainen mindfulness eroaa länsimaisesta. Buddhalaisuudessa mindfulness (sati) tarkoittaa aistihavaintojen ja mielenliikkeiden tarkkailua ilman arvottamista Buddhan operusten valossa. Pysymättömyys on tärkeä osa buddhalaista filosofiaa, joten omien tunteiden näkeminen ohimenevinä ei tietysti mene aivan ohi maalin. Harjoituksen tavoite ei kuitenkaan ole mielenterveys, vaan valaistuminen. Oikea mindfulness onkin valaistumiseen johtavan jalon kahdeksanosaisen polun seitsemäs askelma. Buddhalaiset opettajat usein korostavat, että mindfulness jää vajaaksi ilman polun muita osia. Mielenharjoituksia ei silti voi nähdä vain buddhalaisten yksinomaisuutena ja mindfulnessia voi harjoittaa uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta.

4.12.2025: Pieniä lisäyksiä mindfulnessin harjoittamiseen kahvilassa