Mitä Buddha opetti?

Buddhalaisuus on uskonto, filosofia ja elämäntapa, joka perustuu Siddharta Gautaman, Buddhan opetuksiin. Kirjoitin aiemmin Siddharta Gautaman elämäst, joten nyt olisi vuorossa hänen opetukset. Alkuperäinen Buddhan opetus oli filosofista, jonka painopiste oli elävässä elämässä tässä ja nyt, vaikka karma ja jälleensyntymä kuuluivat hänen maailmankuvaan. Buddha itse asiassa kehotti kriittisyyteen ja kielsi sokean uskon. Buddha ei itse väittänyt olevansa jumala, eikä puhunut kaikkivaltiaasta luojajumalasta. Tärkeintä on valaistumisen tavoittelu.

Koska buddhalaisuus suhtautuu suvaitsevaisesti erilaisiin tapoihin seurata Buddhan opetuksia, siitä on muodostunut hyvin moni-ilmeinen uskonto. Eri koulukunnat sekä eri maiden paikalliset uskonnot ja tavat ovat tuoneet Buddhan oppiin lisämausteensa. Joku onkin sanonut, että pitäisi puhua buddhalaisuuksista, eikä yhdestä buddhalaisuudesta. Kannattaa muistaa, että minkään tietyn maan tai koulukunnan buddhalaisuus ei ole "sitä ainoaa oikeaa" buddhalaisuutta. Tämä teksti perustuu Theravadan näkökulmaan Buddhan opetuksista.

Neljä jaloa totuutta

Buddhan opetukset ytimessä on neljä jaloa totuutta. Ne kertovat dukkhasta, sen syystä, päättymisestä ja tiestä sen päättymiseen. Dukkha on usein käännetty kärsimykseksi, mutta se tarkoittaa kaikenlaisia negatiivisia tunteita ja sana voidaan kääntää epätyydyttäväksi. Buddhan mukaan elämä on dukkha. Dukkha on kuitenkin vain tunne ja tunteet syntyvät ihmisen mielessä reaktiona omiin asenteisiin. Dukkhan syynä on takertuminen, pyrkimys pitää ikuisesti kiinni kivoista asioista ja torjua epämiellyttävät. Kaikkea pitäisi olla enemmän ja kaikki pitäisi pitää hallinnassa. Epätäydellisessä ja muuttuvassa maailmassahan tämä ei onnistu. Dukkha voidaan poistaa poistamalla takertuminen ja tämä tapahtuu kulkemalla jaloa kahdeksanosaista polkua. Buddhan viesti tiiviisti on hyväksyä elämä sellaisena kuin se on, ja päästää irti, kun on sen aika.

Jalo kahdeksanosainen polku

Jalo kahdeksanosainen polku näyttää tien valaistumiseen. Sen osat jaetaan kolmeen osioon: viisaus (oikea ymmärrys, oikea tunne), etiikkaan (oikea puhe, oikea toiminta, oikea elinkeino) ja meditaatioon (oikea tarkkaavaisuus, oikea ponnistus, oikea keskittyminen). Viisaus tarkoittaa neljän jalon totuuden ja kolmen olemassaolon merkin ymmärtämistä. Etiikka voidaan tiivistää myös viiteen periaatteeseen: ei tappamista, ei varastamista, ei seksuaalista väärinkäytöstä, ei valheellista tai vahingollista puhetta, eikä mielen sumentamista päihtein. Meditaation tarkoitus on kehittää tietoisuutta omista tunteista, vahvistaa valaistumista tukevia tunnetiloja ja poistaa sitä estäviä. Ja lopulta tuoda valaistuminen.

Kolme olemassaolon tuntomerkkiä

Pysymättömyys (anicca) on ehkä kaikista keskeisin asia buddhalaisuudessa. Kaikki on jatkuvassa muutoksen tilassa, eikä pysy kauan samanlaisena. Kaikki asiat syntyvät, kestävät, katoavat ja syntyvät uudelleen toisessa muodossa. Koska kaikki asiat muuttuvat koko ajan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, edes ihmisellä ei ole pysyvää minuutta tai sielua (anatta). Ihminen muuttuu täysin henkisesti ja fyysisesti elämänsä aikana, eikä mikään yksittäinen kehon osa tai ajatus ole “minä” tai "minun". Minuus tai identiteetti on kehosta ja mielestä koostuva muuttuva jatkumo, johon ympäröivä maailma vaikuttaa. Koska kaikki asiat ovat pysymättömiä, ne ovat myös epätäydellisiä (dukkha).

Jälleensyntymä ja karma

Moni haluaisi pitää buddhalaisuutta filosofiana ja kiistää sen uskonnollisuus. Kuitenkin jälleensyntymä ja karma olivat kiinteä osa Buddhan opetuksia. Buddhalaisuuden mukaan ihminen kiertää jälleensyntymän kierrossa (samsara), kunnes valaistuu. Buddha ei opettanut sielunvaellusta, koska ei ole sieluakaan. Buddhan mukaan elämästä toiseen siirtyy karman lain ohjaama energia, eikä sielu. Sama tapahtuu, kun kynttilän liekki sytyttää toisen kynttilän. Mikä siinä siirtyy? Buddhan mukaan vain ihminen saattaa valaistua ja ihmiseksi jälleensyntyminen äärimmäisen harvinaista.

Karman laki tarkoittaa sitä, että kaikilla teoilla on seurauksensa. Karma tarkoittaa tietoista toimintaa ja karman seuraus on karma-vipaka. Karma ei ole kohtalo, tai rangaistus- ja palkkiojärjestelmä, koska sitä ei ohjaa mikään jumala. Buddhalle se oli luonnonlaki, kuten painovoima. Karman laki vaikuttaa siihen, missä jälleensyntyy. Buddhalaisuudessa ihminen voi jälleensyntyä ihmiseksi, eläimeksi tai erilaisille taivaiden ja helvettien tasoille.

Valaistuminen ja nirvana

Buddhalaisen harjoituksen tavoite on valaistuminen. Valaistuminen on mielentila, jossa ei ole takertumista ja ihminen “näkee maailman, niin kuin se on”. Eli ymmärtää neljä jaloa totuutta ja olemassaolon tuntomerkit syvällisesti. Kyseessä olisi niin syvällinen oivallus, että se muuttaa ihmisen.  Valaistunut ei tunne dukkhaa, vihaa tai ahneutta. Valaistunut vapautuu jälleensyntymän kierrosta ja saavuttaa Nirvanan. Nirvana on mielentila, eikä fyysinen paikka.