Tekstit

Tämä päivä historiassa: helmikuu

  Helmikuun tapahtumia historian varrelta. 1.2.1968  Saigonin poliisipäällikkö Nguyen Ngoc Loan ampuu vangiksi joutuneen Vietkongin sotilaan Nguyễn Văn Lémin Saigonissa. Valokuvaaja Eddie Adams ikuistaa laukauksen  valokuvaan , josta tulee eräs Vietnamin sodan tunnetuimpia. 4.2.2004  Harvardin opiskelija Mark Zuckerberg avaa Facebookin. 6.2.1971  Astronautti Alan Shepard pelaa golfia kuussa Apollo 14:n lennon aikana. Kevyessä painovoimassa pallot lentävät hänen sanojaan mukaillen "maileja, maileja ja maileja". 9.2.1950  Senaattori Joseph Mccarthy väittää hallussaan olevan listan, joka paljastaa joukon Yhdysvaltojen hallinnossa olevia kommunisteja. Hän aloittaa kommunistien vainot, joiden uhriksi joutuu mm. Charles Chaplin. 11.2.1990  Nelson Mandela vapautetaan Rhode Islandin vankilasta 26 vuoden vankeuden jälkeen 71 vuoden ikäisenä. 12.2.1809  Charles Darwin ja Abraham Lincoln syntyvät samana päivänä. 13.2.2008  Australian pääministeri Kevin ...

Viittomakieli a:sta ö:hön

Maanantaina 12. helmikuuta vietettiin viittomakielen päivää. Päivä on valittu Carl Oscar Malmin syntymäpäivälle, hän syntyi 12. helmikuuta 1826. Hän perusti Suomen ensimmäisen kuurojen koulun Porvooseen vuonna 1846. Tässä tekstissä viittomakieli ja kuurous a:sta ö:hön. Aakkoset - siis sormiaakkoset . Ne ovat viitottuja kirjaimia ja niillä voidaan sormittaa paikkojen tai ihmisten nimiä, joille ei ole omaa viittomaa. BSL eli British Sign Language on Isossa-Britanniassa käytetty viittomakieli. Tätä kieltä nähtiin mm. elokuvassa Neljät häät ja hautajaiset. CODA   child of deaf adult , eli kuuron kuuleva lapsi. Todennäköisesti hän on kaksikielinen, eli viittomakieli on hänen toinen äidinkielensä. Deaf on englantia ja tarkoittaa kuuroa. Joskus sana on tapana kirjoittaa isolla jos tarkoitetaan kuuroutta kulttuurisena identiteettinä. Euroviisuihin  Signmark melkein pääsi vuonna 2009, mutta viittomakieltä on kilpailussa jo nähty. Vuonna 2005 Latvian  War is not over  oli osit...

Maailmanuskontojen opetus kouluissa

Maailman uskontojen tuntemus kuuluu yleissivistykseen.  Uskonnot ovat vaikuttaneet historian aikana esimerkiksi politiikkaan, kulttuuriin ja lainsäädäntöön. Sillä ei ole merkitystä uskooko eri uskontojen väittämiin tai pitääkö niiden olemassaoloa hyvänä vai huonona asiana. Monikulttuurisessa maailmassa täytyy ymmärtää myös muita yhteiskuntia ja kulttuureita, joissa uskonto voi olla tärkeä tekijä. Nykyinen uskonnonopetus ei kokemukseni mukaan täytä tätä yleissivistävää tarkoitusta riittävän hyvin. Itse tunnen parhaiten kristinuskon ja buddhalaisuuden (theravadan) ja jälkimmäistä ainakaan ei kovin hyvin opeteta, mitä olen eri koulujen oppikirjoja lukenut. Monet asiat käsitellään hyvin pinnallisesti ja puolueellisesti. Merkittävät puutteet ja suoranaiset virheet antavat usein virheellisen kuvan buddhalaisuudesta. Kirjoittajan heikko tietämys - ja jopa kristillinen vakaumus - paistaa usein läpi. Tästä on toki tullut vastaan hyviäkin poikkeuksia, mutta myös muiden uskontojen käsittely...

Tämä päivä historiassa: tammikuu

  Tämä päivä historiassa sarja jatkuu tammikuun tapahtumilla. 1.1.2002  Euro tuli käyttöön käteisvaluuttana 12 Euroopan Unionin jäsenvaltiossa (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Kreikka, Portugali, Ranska, Saksa ja Suomi). Tämän jälkeen yhteisvaluuttaan ovat siirtynyt myös Slovenia, Slovakia, Kypros, Malta, Viro ja tämän vuoden alusta Latvia. 2.1.1492  Grenada, muslimien viimeinen tukikohta Espanjassa antautui kristityille. Espanjan takaisinvalloitus (reconquista) päättyi. Arabit valloittivat Espanjassa sijainneen visigoottien valtakunnan 700-luvulla, mutta kristityt aloittivat Espanjan valloittamisen takaisin jo 1000-luvulla. 3.1.1521  Martti Luther julistettiin kirkonkiroukseen hänen kieltäydyttyä perustamasta Katoliseen kirkkoon kohdistettua kritiikkiään. Tämä ei kuitenkaan pysäyttänyt uskonpuhdistusta, jonka Luther käynnisti vuonna 1517 naulaamalla Wittenbergin kirkon oveen 95 teesiä Katolista kirkkoa vastaan. 4.1.1809  ...

Vammaisia ja rajoitteisia

Sana vammainen herättää monissa kielteisiä tunteita ja sitä pidetään jopa haukkumasanana. Toisten mielestä sitä ei pitäisi käyttääkään. Tähän mennessä kaikki korvaavat sanat vaikuttavat kömpelöiltä yrityksistä olla "poliittisesti korrekti", oudoin esimerkki on sana rajoitteinen: näkörajoitteinen, liikuntarajoitteinen jne. Toinen tapa kiertää sana on sanoa, että jollakin on vamma, eikä että hän on vammainen. Siis esimerkiksi Matti ei ole näkövammainen, vaan hänellä on näkövamma. Vammaisuus kuitenkin on vain yksi ominaisuus ihmisessä, aivan kuten uskonto, ihonväri tai kansallisuus. Nuo ominaisuudet eivät määrittele ihmistä yhtään sen enempää, kuin vammaisuuskaan. Jos vammaisuutta pidetään yhtenä normaalina ominaisuutena, siitä voi tarvittaessa puhua aivan kuten muistakin ominaisuuksista. Matti voi olla buddhalainen/suomalainen/näkövammainen/pitkä jne. Vammaisuuteen, aivan kuten muihin ominaisuuksiin, viitataan kun se on tarpeellista. On myös väitetty, että kaikki ovat oikea...

Miksi opiskella historiaa?

Viimeaikaiset suunnitelmat uudistaa lukio-opetusta sisältää muun muassa sen, että historiasta tulisi valinnaista. Nykyistä maailmaa ei voi ymmärtää ilman historiaa ja sen perusteiden tunteminen on yksinkertaisesti yleistietoa. Toisaalta historian merkitystä voi myös kuvitella yksilötasolla: entä jos unohtaisit kaikki elämänvaiheesi ennen tätä päivää? Olisitko enää samanlainen ihminen kuin nyt olet? Historia opettaa virheistä George Santayanan sanoin, joka ei muista menneisyyttään, on tuomittu toistamaan se. Historia on aiempien sukupolvien virheistä oppimista. Esimerkiksi molemmat maailmansodat seurasivat nationalismin nousua, joten toisen jälkeen perustettiin EU:n ja YK:n kaltaisia järjestöjä lisäämään maiden välistä vuorovaikutusta. Menneisyydestä oli opittu. Historia uttaa ymmärtämään nykyaikaa ja ennustamaan tulevaa Jos kuvitellaan historian olevan kirja, nykyhetki on sen viimeinen kappale. Voiko sitä ymmärtää lukematta koko kirjaa? Historian tuntemus auttaa seuraamaan nykyisiä tap...

24.12.1914: Joulurauha keskelle maailmansotaa

24.12.1914: Osissa länsirintamaa tuhannet ranskalaiset, saksalaiset ja englantilaiset sotilaat keskeyttivät sodankäynnin ja alkoivat viettää keskenään joulua. Joulukuussa 1914 ensimmäinen maailmansota oli riehunut Euroopassa jo neljä kuukautta. Sen oli odotettu jäävän lyhyeksi yhteenotoksi, mutta toisin kävi: sota juuttui nopeasti kuluttavaksi asemasodaksi. Joulukuussa sotaa käytiin juoksuhautojen kammottavissa olosuhteissa. Lähestyvä joulu kuitenkin näkyi juoksuhaudoissakin, kun englantilaiset ja saksalaiset sotilaat alkoivat saada joululahjoja kotirintamalta. Jouluaattona Belgian Flanderissa saksalaiset alkoivat koristella joulukuusia ja laulaa joululauluja. Englantilaiset huomasivat tämän ja he yhtyivät lauluun. Pian hyvän joulun toivotukset kaikuivat rintaman yli. Syntynyt joulutunnelma rohkaisi osan sotilaista nousemaan juoksuhaudoista ei-kenenkään-maalle. Siellä englantilaiset ja saksalaiset, jotka vielä pari päivää aiemmin olivat yrittäneet tappaa toisensa, tapasivat hyvä...

Päivän saldo - ihmisoikeuspalkinto ja feikkitulkki

Eilen 10. joulukuuta oli tapahtumarikas päivä. Oslossa ja Tukholmassa jaettiin Nobelin palkinnot, New Yorkissa jaettiin Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuspalkinnot kuudelle ihmiselle ja Nelson Mandelan muistotilaisuus pidettiin Johannesburgissa. Viittomakieli ja kuurojen yhteisö pääsi otsikoihin. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuspalkinto tuli ensimmäisen kerran Suomeen. Palkinnon sai Kuurojen liiton entinen toiminnanjohtaja Liisa Kauppinen (haastattelut  viittomakielellä ja suomeksi ). Palkinto tuli hänen työstään viittomakielisten ihmisoikeuksien puolesta. Hänen suurin saavutuksensa oli viittomakielen saaminen osaksi YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimusta. Kauppinen on esimerkki siitä, että asioihin voi vaikuttaa, kun on valmis tekemään töitä. Palkinto jaetaan joka viides vuosi ja se ovat saaneet myös Nelson Mandela ja Martin Luther King. Kauppinen on päässyt kovaan seuraan ja varmasti ansaitusti. Mandela kun tuli puheeksi, huomasitko viittomakielentulkin hänen muist...

Elokuva-arviot: Jeanne d'Arcin kärsimys

Elokuva Jeanne d'Arcin kärsimys (La Passion de Jeanne d'Arc) tuli televisiosta jo jokin aika sitten, mutta on jäänyt arvioimatta. Kyseessä on tanskalaisen Carl Theodor Dreyerin ohjaama mykkäelokuva vuodelta 1928, joka kertoo Jeanne d'arcin oikeudenkäynnin viimeisestä päivästä. Jeanne d'arcin roolissa on ranskalainen näyttelijä Marie Falconetti. Elokuva on kokenut kovia: ensinnäkin se sai aikanaan vastaansa rajua kritiikkiä joka puolelta. Lisäksi elokuvan alkuperäisversio tuhoutui tulipalossa pian valmistumisen jälkeen. Yksi kopio elokuvasta löytyi jälleen 1980-luvulla norjalaisesta mielisairaalasta . (Kertoo hyvin, mistä näitä kadonneita vanhoja elokuvia voi vielä löytää...) Jeanne d'Arcin, "Orleansin neitsyen" (1412-1431) tarina on eräs historian kiehtovimpia ja mysteerisimpiä. Hän väitti saaneensa Jumalalta käskyn vapauttaa Ranska englantilaisten käsistä. Olihan 100-vuotinen sota jatkunut jo vuosikymmeniä ja englantilaiset vallanneet suuren osa Ranskasta...

Joulukuun historiallisia vuosipäiviä

  1.12.1955:  Rosa Parks kieltäytyy luovuttamasta istuinpaikkaa bussissa valkoiselle matkustajalle Alabaman Montgomeryssä, vaikka osavaltion rotuerottelulaki näin vaati. Kun Parks ei tottele edes bussikuskia, hänet pidätetään. Välikohtausta seuraa kaupunginlaajuinen bussiboikotti, jota johtaa Martin Luther King. Vuotta myöhemmin rotuerottelu busseissa julistetaan Yhdysvaltojen perustuslain vastaiseksi. 3.12.1967:  Eteläafrikkalainen Christian Barnard tekee ensimmäisen onnistuneen sydämensiirtoleikkauksen. Vaikka leikkaus onnistuu hyvin, potilas kuolee pari viikkoa myöhemmin. 6.12.1917:  Suomen eduskunta äänestää hallituksen kaksi päivää aikaisemmin antamasta ilmoitusasiasta, Suomen itsenäisyysjulistuksesta. Se hyväksytään äänin 100-88. 7.12.1941:  Japani tekee  yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltojen tukikohtaan Pearl Harboriin. Japanilaisten tekemä tuho on massiivinen ja sen seurauksena Yhdysvallat julistaa sodan Japanille ja liittyy maailmansotaan. 8.12.1980:...