Keisari Nero ja Rooman palo

Roomaa kohtasi suuri onnettomuus vuoden 64 heinäkuun 18-19 päivän välisenä yönä. Circus Maximuksella syttyi tulipalo, joka levisi ympäri kaupunkia. Tulipalo ehti raivota kuusi päivää ennen kuin se saatiin sammutettua. Suuri osa Roomasta tuhoutui.

Tulipalon sytyttäjänä pidetään usein keisari Neroa (37-68). Hänen kerrotaan katselleen kaupunkinsa tuhoa lyyraa tai viulua soitellen. Mielikuva on dramaattinen, mutta tuskin pitää paikkaansa. Historiankirjoittaja Tacituksen mukaan Nero oli tulipalon syttyessä palatsissaan Antiumissa kaukana Roomasta. Kuultuaan tulipalosta hän riensi Roomaan sammuttamaan tulipaloa. Vaikka Nero olisikin sytyttänyt tulipalon ja musisoinut sen aikana, viulua hän ei soitellut - se kun keksittiin vasta uudella ajalla.

Silti Nerolle tulipalo sattui sopivaan saumaan. Hän saattoi sen jälkeen rakennuttaa uuden ja uljaamman Rooman. Ja itselleen uuden palatsin, Domus Aurean (Kultainen talo). Neroa syytettiin tulipalosta jo elinaikanaan, joten hän päätti kohdistaa syytökset erääseen pieneen uskonnolliseen lahkoon - kristittyihin. Hän aloitti ensimmäiset kristittyjen vainot. Krisittyjä nakattiin leijonien syötäväksi ja poltettiin elävältä soihtuina. Tämän kaiken perusteella hullu keisari, joka lisäksi tappoi vaimonsa ja äitinsä, sai helposti maineen kaupunkinsa polttajana.

Nero oli myös taiteen ja juhlien suuri ystävä. Hän esitti runoutta ja musiikkia itsekin ja hänen näytökset saattoivat kestää tuntikausia. Eikä kukaan yleisöstä saanut poistua ennen sen loppua. Nerosta tuli lopulta niin epäsuosittu että päätyi tappamaan itsensä vastustajiaan paetessaan. Viimeiksi sanoikseen hän lausui "Minkä taiteilijan maailma minussa menettää".

Kommentit

Viikon luetuin teksti

Vammaisjärjestöt elämässä mukana