410: Gootit ryöstivät Rooman

 24.8.410: Gootit ryöstivät Rooman Alarikin johdolla. Valtakunnan sydän vallattiin ensimmäisen kerran lähes 800 vuoteen.

kaupunki, joka valtasi koko maailman, tuli itse vallatuksi".  - Pyhä Jerome

Gootit olivat aiheuttaneet roomalaisille harmaita hiuksia jo aiemmin. Heillä oli hyvin muistissa vuoden 378 Adrianopolin taistelu, jossa gootit murjoivat roomalaisarmeijan perusteellisesti ja tappoivat keisari Valensin. Toisaalta roomalaiset ja gootit solmivat myös liittoja. Goottien johtaja Alarik tuki Itä-Roomaa Frigidusjoella vuonna 397. Itä voitti taistelussa Länsi-Rooman ja liitti sen itseensä. Alarik jäi mielestään vaille ansaitsemaansa palkkiota ja vuonna 410 suhdanteet olivat pakkasen puolella. Tokihan tässä välissä ehti tapahtua paljon, mutta keskitytään nyt Rooman ryöstöön. Alarik piiritti Rooman syksyllä 409. Ravennassa majaillut keisari Honorius kieltäytyi neuvottelemasta, joten piiritys sai jatkua.

Piiritys kesti lähes vuoden, kunnes joku avasi Porta Salarian portit 24. elokuuta 410. Sitä ei tiedetä kuka ne avasi, ja miksi, mutta kaksi yhtä epäuskottavaa huhua liikkui. Toisen mukaan ylhäisönainen Proba sääli nälkäänäkeviä kaupunkilaisia ja päästi gootit sisään. Toisen huhun mukaan Alarik lähetti portille 300 orjiksi pukeutunutta goottia, joiden väitti olevan lahja Roomaan. Kyllähän roomalaiset Troijan puuhevosen tiesivät, joskin nyt ei ollut edes hevosta...

Gootit riehuivat Roomassa kolme päivää. Gootit kuuluivat kristinuskon areiolaiseen suuntaukseen, joten he jättivät kirkot ja niistä turvaa hakeneet ihmiset rauhaan, mutta muuten he murhasivat, polttivat, tuhosivat ja ryöstelivät ympäri kaupunkia. Gootit veivät mukanaan saalista ja panttivankeja. Mukaan lähti jopa keisari Honoriuksen sisar, Galla Placidia.

Aikalaiset järkyttyivät tapahtuneesta suuresti: Pyhä Jerome (347-420) kirjoitti "Jos Rooma voi tuhoutua, mikä voi olla turvassa?". Pakanat syyttivät hävityksestä kristittyjä, jotka olivat luopuneet roomalaisista jumalista. Kristityt pitivät tapahtunutta Jumalan rangaistuksena Roomalle. Vaikka Roomaa ei ollut ryöstetty lähes 800 vuoteen, se ryöstettiin uudelleen jo 455. Vuonna 476 germaanipäällikkö Odovakar syrjäytti viimeisen Länsi-Rooman keisarin.