776 eaa. Olympiassa pidettiin urheilukisat

776 eaa. Ensimmäiset historiankirjoihin päätyneet Olympian kisat. Kisat kestivät vain yhden päivän ja ainoa laji oli stadionin juoksu (192 m). Juoksukilpailun voittaja oli Koroibos, elisläinen kokki.

Olympia oli yhteiskreikkalainen kulttipaikka Peloponnesoksen länsilaidalla. Sinne rakennettiin Zeuksen ja Heran yhteinen temppeli 600-luvulla eaa., mutta jälkiä ihmisistä on jo 2000-luvulta eaa. Antiikin ajan seitsemään ihmeeseen luettu Zeuksen patsas oli hänelle omistetussa temppelissä Olympiassa. Sen veisti Feidias 400-luvun eaa. puolivälissä.

Olympiassa alettiin pitää urheilukisoja viimeistään vuonna 776 eaa. Olympian kisojen alkuhistoria on tuntematon, mutta niiden juuret ulottuvat syvemmälle menneisyyteen: Iliaassa kuvataan Akhilleuksen järjestäneen kuolleen Patrokloksen muistoksi kisat. Tarun mukaan kisat saivat alkunsa, kun Pisan kuningas Oinomaios lupasi tyttärensä Hippodameian puolisoksi sille, joka voittaisi hänet kilpa-ajoissa. Pelops voitti hänet ja sai Hippodameian. Toisen myytin mukaan kisat aloitti itse Zeus.

Olympian kisat pidettiin neljän vuoden välein ja niiden mukaan laskettiin aikaa (olympiadit). Zeuksen kunniaksi pidettyjen kisojen ajan vallitsi rauha kreikkalaisten kaupunkien välillä. Kisat pidettiin kesäpäivän seisausta seuranneen uudenkuun aikana ja lopulta kestivät viisi päivää. Vuosisatojen kuluessa kisoihin lisättiin pidempiä juoksukilpailuja, raviajoja, viisiottelu, paini, nyrkkeily ja erikseen nuorille tarkoitetut kilpailulajit. Jopa airuet ja torvensoittajat pääsivät kilpailemaan.  Palkinnoksi voittajat saivat pyhän oliivipuun oksan ja pidot viimeisenä päivänä. Kotikaupungissa odottivat rahalahjat ja ylläpito loppuelämäksi. Kilpailu alastomana tuli tavaksi vasta vuonna 720 eaa. Keisari Thedosius kielsi pakanalliset temppelit ja Olympian kisat vuonna 393. Uudelleen Olympialaiset elvytettiin Ateenassa vuonna 1896.