Mun surinat

Tämä teksti perustuu aiemmin julkaisemaani ja poistamaani tekstiin tunnelukoista. Tunnelukot ovat erilaisia virheellisiä ajatustapoja, joiden herättämät tunteet saavat meidät käyttäytymään vahingollisella tavalla. Tunnelukot esimerkiksi estävät ihmistä tarttumasta haasteisiin epäonnistumisen pelossa, saavat suuttumaan kritiikistä tai välttelemään mielipiteen ilmaisua kritiikin pelossa. Tunnelukkoihin olen tutustunut Mielenterveystalon omahoito-ohjelmassa ja Kimmo Takasen kirjassa Tunne lukkosi Kirjassa ja nettisivulla on vähän erilaiset harjoitukset tunnelukkojen käsittelyyn, mutta molemissa lukkoihin liittyvät erilaiset moodit tai minätilat. Minä pidin Takasen tavasta kuvata moodit sisäisenä lapsena, haitallisena vanhempana ja toimivana aikuisena. Ajatus on, että meidän kaikkien mielestä löytyvät nuo kolme hahmoa. Sisäinen lapsi on jäänyt vaille tarvitsemiaan asioita ja siksi käyttäytyy tunnelukon mukaisesti. Huono vanhempi ruokkii tunnelukkoa, ja vastuullinen aikuinen lievittää sitä...

Luonnehdin itseäni huonokuuloiseksi tai kuulonäkövammaiseksi. Ensisijassa olen huonokuuloinen, vasta sitten kuulonäkövammainen, koska näkövamma on niin lievä. Samasta syystä en käytä sanaa kuurosokea itsestäni. Vammaisuus ei muuten ole merkittävä osa minun identiteettiä, mutta se on lääketieteellinen termi, jonka perusteella saa apuvälineitä ja muuta tukea. Toisaalta on ihan hyvä muistaa, että sanat on vain kommunikaation apuväline, eikä ne kuitenkaan voi kuvata todellisuutta täydellisesti. Identiteetti on muuttuva virta, joka pakenee tuollaisten sanojen määritelmiä. Minun identiteettiini on vaikuttanut kahden järjestön, Suomen Kuurosokeiden ja Kuuloliiton toiminta sekä buddhalaisuus. Buddha käytti ihmisen minuudesta termiä anatta . Buddha katsoi, että ihmisellä ei ole mitään erillistä pysyvää minuutta tai identiteettiä. Mikään yksittäinen ajatus, tunne, kehon osa tai ominaisuus ei ole "minuus". Mitään niistä ei voi ottaa erilleen, ja sanoa, että tuossa olen minä. Lisäksi näm...

Visuaaliset mielikuvat ovat hyvin tärkeitä. Niiden avulla voi palata menneisiin tapahtumiin tai suunnitella esimerkiksi huoneeseen uusi sisustus. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan pysty visuaalisia mielikuvia mieleensä luomaan. Kyvyttömyys mielikuviin tunnetaan afantasiana. Synnynnäisen afantasian löytyminen on muistutus meidän ihmisten erilaisuudesta ja joskus aika rajallisesta ajattelusta. Eräänä päivänä Exeterin yliopiston neurologi Adam Zemanin vastaanotolle tuli mies, joka oli menettänyt mielikuvansa sydänleikkauksen jälkeen. Mielikuvien menettäminen ei ollut lääketieteelle uutta - jo 1800-luvulta tunnettiin ihmisiä, jotka olivat menettäneet kykynsä mielikuviin esimerkiksi aivovamman seurauksena. Yllätys seurasi vasta, kun Zeman julkaisi tutkimuksensa miehestä vuonna 2010. Useat ihmiset ottivat Zemaniin yhteyttä ja kertoivat, ettei heilläkään ollut tuota kykyä. Koskaan ollutkaan. Tämä oli niin uusi juttu, että koko termi afantasia syntyi Zemanin näppäimistöltä vasta vuonna 2015. Syn...

Aiemmin jo käsittelin Buddhan kolmea olemassaolon tuntomerkkiä, joista anatta on yksi. Anatta on paalia ja tarkoittaa “ei itse”. Sanskritinkielinen vastine on anatman. Tämä on aika syvällinen konsepti, joka kertoo siitä, millainen maailma - ja erityisesti ihminen - on. Buddhalle koko maailma on toisiinsa vaikuttavien muuttuvien osien muodostama kokonaisuus. Maailma on jatkumo, jossa asiat syntyvät, tuhoutuvat ja syntyvät uudessa muodossa uudelleen. Tässä kokonaisuudessa millään ei ole muusta erillista pysyvää olemusta. Kaikki asiat ovat yhteydessä toisiinsa ja kaikki voidaan jakaa pienempiin osiin. Anattan ajatusta lähestyivät myös kreikkalaiset filosofit, jotka pähkäilivät Theseuksen laivan arvoitusta. Tarinan mukaan Theseuksen laivaa korjailtiin aikojen kuluessa niin, että lopulta siinä ei ollut enää yhtään alkuperäistä osaa. Oliko se enää sama laiva? Jos ei, niin missä vaiheessa se lakkasi olemasta? Buddhan vastaus olisi ollut, että laivaa ei erillisenä yksikkönä ollut koskaan olema...

Oletko koskaan tajunnut unessasi, ettet olekaan hereillä? Jos näin on käynyt, olet nähnyt lucid-unen. Unta, jossa unennäkijä tietää nukkuvansa, kutsutaan selkouneksi eli lucid-uneksi. Tietoisuus unitilasta johtaa siihen, että unta voi ohjailla. Parhaimillaan lucid-uni tuntuu täysin todenmukaiselta, aistit saattavat olla jopa tavallista terävämpiä. Ainoa ero todellisuuteen on se, että luonnonlait, sosiaaliset normit ja lainsäädäntö eivät päde uniin: voit tehdä mitä ikinä haluat! Jotkut näkevät lucid-unia luonnostaan, mutta niitä voi myös harjoitella näkemään. Ensimmäinen askel kohti lucid-unia on unien muistaminen. Kaikki ihmiset näkevät unia, jotkut eivät vain muista niitä. Niitä voi myös opetella muistamaan paremmin unipäiväkirjan avulla. Herätessäsi aamulla (tai yöllä) päättyneen unen on oltava ensimmäinen ajatuksesi. Siispä kannattaa pitää vihkoa yöpöydällä, johon voit heti herättyäsi kirjoittaa näkemäsi uni. Asiaan auttaa myös kun nukkumaan mennessä päättää aikovansa muistaa ...

Vammaisiin kohdistuneilla lausunnoillaan huomiota herättänyt Taina Kovalainen esiintyi Maria-ohjelmassa viime viikolla. Hän ihmetteli miksi ihmiset reagoivat niin vihamielisesti hänen lausuntoihin Ajankohtaisessa Kakkosessa. Hän sanoi, ettei halua kehitysvammaisia naapurikseen mm. koska pelkäsi asuntojen hintojen nousevan, lasten turvallisuuden vaarantuvan ja kehitysvammaisten herättävän pelkoa tavallisuudesta poikkeavalla käytöksellä. Ennakkoluulot tulevat usein tietämättömyydestä, ei ennakkoluuloiset ihmiset ole pahoja. Saattaapa puheet ja käytös tulla täysin hyvässä uskossa. Ennakkoluuloihin vastaaminen räyhäämällä ei auta ollenkaan, koska eihän kukaan muuta käsitystään vain sen takia, että joku on eri mieltä. Olen kohdannut ennakkoluuloja niin paljon, että alan olla niiden suhteen kyyninen: niitä on ja niitä tulee aina olemaan. Kun yhden harhakäsityksen saa korjattua, jossakin jo syntyy uusia. Ennakkoluulojen ja erilaisten harhakäsitysten olemassaolo on melkein pakko hyväksyä, ...

Kun olet suihkussa, oletko todella suihkussa? Kun syöt, syötkö todella? Kun kävelet kaupungilla, käveletkö todella? Vai harhaileeko ajatuksesi jossakin muualla? Mietitkö koko ajan menneitä tapahtumia? Vai kenties suunnittelet jo tulevaa, murehdit huomista tai haaveilet jostakin? Näinhän siinä usein tuppaa käymään. Zen-buddhalainen zazen on meditaatiotekniikka, jonka tavoite on keskittää ajatukset tähän hetkeen. Zazenissa huomio kiinnitetään omaan hengitykseen, koska kaikki hengittävät ja hengitys tapahtuu luonnollisesti ilman omaa hallintaa. Hengityksiä lasketaan yhdestä kymmeneen ja kymmenen kohdalla aloitetaan alusta. Joka kerta, kun ajatukset lähtevät harhailemaan, huomio palautetaan hengitykseen ja lasku aloitetaan alusta. Helppoa? Eipä olekaan. Ajatukset harhailevat ja ennen kuin huomaatkaan, mietitkin jo esim. mitä laittaisi ruuaksi tai pitää päästä Facebookiin... Harhailu on kuitenkin aivan luonnollista, ja kun jokin ajatus tai tunne tulee mieleen, tiedosta se sitä arvostelematt...