Mun surinat

Tulipa pitä tauko kirjoittelusta, vaikka luonnoksiakin on tullut tallennettua. Pitäisi kai vain julkaista niitä kirjoituksia uskoen, että ne ovat ihan hyviä... Aloitankin tänään uuden kirjoitussarjan nimeltään buddhalaisuuden ukk. Tässä sarjassa vastaan erilaisiin buddhalaisuutta koskeviin usein Internetissä ym. kysyttyihin kysymyksiin. Tässä sarjani ensimmäisessä osassa otan parin ihan yleisen buddhalaisuutta koskevan kysymyksen. Mikä on tärkein buddhalainen opetus? Minusta tärkein Buddhan opetus oli se, että onnellisuus ja kärsimys syntyvät omassa mielessämme, eivätkä ole riippuvaisia ulkoisen maailman tekijöistä. Kaikki tunteet syntyvät omassa mielessä reaktiona eri asioihin omien käsitystemme ja asenteidemme pohjalta. Buddhalaisuus opettaa että kärsimys ja muutos ovat väistämätön osa elämää ja kehottaa hyväksymään asiat sellaisina kuin ne ovat ja päästämään irti menneestä ja turhasta tulevan murehtimisesta. Pyrkimyksenä ei ole luopua kaikesta haluamisesta, vaan takertumisesta (eikä...

"Raha ei tuo onnea", sanotaan. Toisaalta myös sanotaan että kyllä raha tuo onnellisuutta ja muuta väittävät ovat köyhiä ja kateellisia! Täytyy itse sanoa, että minusta raha sekä tuo että ei tuo onnea. Siis tottahan raha tiettyyn rajaan asti varmasti lisää onnellisuutta. Riittävästi rahaahan varmistaa tyydyttävän elintason ja tuo varmuutta tulevaisuudesta. Kun rahaa on tarpeeksi, ei tarvitse niin paljon murehtia toimeentulosta ja tulevaisuudesta. Mutta kun rahaa on tarpeeksi toimeentuloon, alkaa jo muut asiat painaa. Tuskin on niin, että automaattisesti miljoonan vuodessa ansaitseva on onnellisempi kuin kymppitonnin kuukausipalkalla elävä? Minä ainakin valitsisin ennemmin pienemmät tulot ja perheen kuin miljoonan ja yksinäisyyden... Toisaalta mitä enemmän on rahaa, sitä enemmän voi täyttää tarpeitaan ja ostella haluamiaan asioita. Mutta tekeekö se onnelliseksi? Se, joka haluaa kaiken, ei voi koskaan olla tyytyväinen - kaikkea kun ei voi saada. Ja vaikka kaiken onnistuisikin sa...

Buddhalainen etiikka ei ole peräisin jumalilta ja buddhalaiset sitoutuvat siihen vapaehtoisesti. Etiikka perustellaan yleensä maanläheisellä filosofialla ja psykologialla, eikä yliluonnollisilla asioilla, kuten jumalan tahdolla. (No, tottahan jälleensyntymä on osa buddhalaisuutta, mutta se ei ole niin keskeinen käsite, kuin esim. kouluissa annetaan ymmärtää...) Etiikan kannalta ei mielestäni ei ole niin oleellista miettiä mikä on oikein ja mikä väärin, kuin se miten etiikka perustellaan ja sitäkin oleellisempaa on miettiä, kuinka eettiset ihanteet on saavutettavissa. Buddhalainen psykologia ja meditaatio antaa myös selkeitä keinoja ihanteiden saavuttamiseksi. Buddhalaisuudessa ei ole synnin käsitettä, sen sijaan puhutaan "taitavista" ja taitamattomista" teoista. Taitava toiminta tulee viisaudesta, anteliaisuudesta ja myötätunnosta, vie kohti valaistumista ja on yksinkertaisesti järkevää. Taitamaton toiminta taas on tyhmää ja peräisin takertumisesta, vihasta/torjunnasta j...

 Olen ollut noin kahden vuoden ajan kasvissyöjä. Luovuin lihasta etiikan ja ekologian vuoksi - lihantuotanto kuluttaa tunnetusti energiaa ja tuottaa kärsimystä eläimille. Buddhalaisuuden suhde ruokavaliooni on se, että en ehkä olisi kasvissyöjä ilman sitä, mutta sinänsä eläinten oikeudet ja luonnonsuojelu ovat buddhalaisuudesta riippumattomia. Elämän kunioittaminen kuitenkin liittyy vahvasti buddhalaisuuteen ja se sai minut näkemään, ettei lihaa ole pakko syödä. En ole oikein osannut päättää, onko buddhalaisuus yksi syy kasvissyönnille. Viime aikoina olen alkanut ymmärtää lihansyöntiä paljon enemmän. Usein lihansyöjät ystävällisesti muistuttavat kasvissyöjiä siitä, että eläimetkin syövät toisiaan. Vaikka lihansyönnin perusteleminen eläinten tekemisillä ei ole ongelmatonta, on huomautuksella pointtinsa. Toisaalta kun eläimet tekevät paljonkin asioita, joita ei hyväksyttäisi ihmisten keskuudessa. Esimerkiksi kannibalismi on täysin tavallista joidenkin eläinlajien keskuudessa... Se po...

Katsoin tuossa tänään Jimin dokumentin maa ihmisten jälkeen. Dokumentti kuvasi sitä, kuinka maailma muuttuisi jos ihmiset yhtäkkiä katoaisivat. Dokumentissä ei otettu kantaa siihen, kuinka ihminen häviäisi, ainoastaan siihen, mitä katoamisen jälkeen tapahtuisi. Dokumentti kuvaili kuinka vuosien kuluessa tiet peittyvät kasvillisuuteen, kirjallisuus ja valokuvat murenevat, talot ja rakennukset sortuvat kunnes entisten suurkaupunkien tilalla on vain metsää. Näyttää kuin aikojen kuluessa kaikki merkit olemassaolostamme katoaisi historian hämäriin. Dokumentti todella muistutti ihmisen pienuudesta ja asioiden katoavaisuudesta. Olemme vain osa luontoa, emmekä hallitse sitä. Luonto tulee jopa toimeen ilman meitä, mutta me emme ilman sitä. Ilman jatkuvaa huolenpitoa kaupunkimme ovatkin aika hauraita luonnonvoimien alla. On oikeastaan aika surullistakin ajatella asiaa. Kaikki saavutuksemme, taiteen tuotokset ja kirjallisuutemme ja viisautemme helmet tulevat katoamaan ikuisiksi ajoiksi. Rakenukse...

Kalama-suttassa on Buddhan tunnetut sanat, joissa hän kannustaa kriittisyyteen ja kieltää sokean uskon: "Kalamat, on oikein epäillä; te olette tulleet epävarmoiksi, siitä mikä on totta; älkää uskoko mitään, mikä perustuu pelkkiin kuulopuheisiin, tai traditiohon; älkää uskoko pelkkiin pyhiin teksteihin; älkää luottako muiden ihmisten päättelyyn, järkeilyyn tai näennäisiin kykyihin; älkää uskoko muihin ajatellen "hän on opettajamme"; Kalamat, vasta kun itse tiedätte että nämä asiat ovat pahoja ja johtaa kärsimykseen, hylätkää ne" (oma käännös) Buddha ei varsinaisesti sanonut että tämä koskisi myös hänen opetustaan, mutta nähdäkseni kriittisyys myös buddhalaisuutta kohtaan on Kalama-suttan hengen mukaista. Sokea usko onkin selvästi kielteinen asia. Siitä kertovat omaa kieltää terrorismi, itsemurhalahkot tai noitavainot. Vaikka Buddha puhui tästä jo 2500 vuotta sitten, edelleen ihmiset seuraavat sokeasti pyhinä pitämiään kirjoja. Kuitenkin juuri järjen käyttö ja kriit...

Kun eräs ihminen sai tietää, että olen buddhalainen, hän sanoi ettei kannata olla. Saatan vaikka syntyä koppakuoriaiseksi . Olisihan se aika ikävää syntyä hyönteiseksi. Niin pieni, ettei kukaan huomaa ja kaikki ympärillä on jättiläismäistä. Jos joku sattuu huomaamaan, ensireaktio ei välttämättä ole ihastus. Itse asiassa kuuluminen useimpiin hyönteislajeihin voisi olla hengenvaarallista - sinut nimittäin saatetaan tappaa pelkästään siksi, että satuit näkökenttään! Sen siitä saa, kun ei ymmärrä olla söpö karvaturri. Muistat varmaan kuinka viime jouluna eläintensuojelijat Isossa-Britanniassa kauhistuivat poronlihaa tarjoavasta ravintolasta? He ihmettelivät, kuinka kukaan voi syödä poroa. Koppakuoriaisilla ja poroilla on jotakin yhteistä; niitä ei syödä länsimaissa kovin yleisesti. Possuparka sen sijaan maistuu. Ei sen syömistä paheksuta, kuten kissan tai koiran. "Eihän niitä voi ottaa lemmiksi eikä ne ole erityisen sööttejäkään." Ehkä nämä poronlihan vastustajat olivatkin kasvis...

Ajattelin että aion tutkia mitä buddhalaisuudesta on kysytty ylioppilaskokeissa ja kirjoittaa vastausehdotuksia kysymyksiin omien tietojeni pohjalta. Viime keväänä kysyttiin eläinetiikasta kristinuskossa ja buddhalaisuudessa. Eläinten arvon ja aseman lisäksi kysyttiin käsitysten perusteita. Kristinuskon jätän nyt huomiotta, enkä taida nyt erotella kysymyksen eri osia. Väkivallattomuus (ahimsa) ja myötätunto kaikkia tuntevia olentoja kohtaan ovat buddhalaisuudessa isoja arvoja. Seuraamme viittä periaatetta, joista ensimmäinen kieltää tappamisen. Buddhalainen etiikka kohtelee eläimiä ja ihmisiä tasa-arvoisesti, vaikka vain ihminen voi valaistua tässä elämässä. Tästä näkökulmasta eläimeksi syntyminen on huonompi juttu, kuin ihmiseksi syntyminen. Eläimelläkin on toki mahdollisuus valaistua myöhemmässä elämässä. Kyvyttömyys valaistumiseen johtuu niiden älyllisestä kapasiteetista, eikä se tarkoita sitä, että eläimet itsessään olisivat ihmistä arvottomampia. Mahdollisuus valaistumiseen en...

 Buddha opetti maanläheistä filosofiaa. Hän opetti tästä elämästä, maailmasta ja ihmismielestä. Buddhalaisuus ei ole dogmaattista, eikä siinä palvota yliluonnollisia olentoja. Buddha kehoitti käyttämään järkeään ja ymmärrystään sokean uskon sijaan. Uskonnot taas ovat uskonvaraista irrationaalista uskoa yliluonnollisiin vailla järkeä. Buddhalaisuus on filosofia, eikä uskonto. Vai? Vaikka buddhalaisuus eroaakin sellaisista uskonnoista kuin kristinusko tai islam, se kuitenkin on uskonto. Buddha nimittäin opetti uskonvaraisista asioista, kuten jälleensyntymästä, taivaista, helveteistä ja karman laista. Jopa jumalolennotkin kuuluivat Buddhan opetukseen, vaikka niillä ei Buddhan mukaan olekaan mainittavaa merkitystä elämässämme. Minusta tämä on uskontoa, sillä nämä käsitteet eivät ole suoraan todistettavissa. Tietenkään mikään pakko ei ole uskoa, eikä kaikki buddhalaiset uskokaan mihinkään yliluonnolliseen. Keskeisimpiä käsitteitä buddhalaisuudessa ovat kuitenkin neljä jaloa totuutta, jo...

Vain yksi asia on elämässä varmaa; mikään ei ole varmaa. Kaikki asiat muuttuvat, ihmiset, maailma, asiat ja elämä. Lopulta kaikki katoaa, tuhoutuu, kuolee ja lakkaa. Mikään ei kestä ikuisesti. Pysymättömyys on tärkeimpiä Buddhan opettamia käsitteitä ja joidenkin mielestä tämä käsite tekee buddhalaisuudesta pessimististä. Jos pessimismi määritellään tapana nähdä asiat mahdollisimman synkkinä ja uskomusta että asiat vain huononevat, ei ole pessimismiä sanoa että mikään ei kestä ikuisesti - mikään kun ei todellakaan kestä ikuisesti. Toisaalta pysymättömyyden ajattelun ei tarvitse tarkoittaa synkistelyä. Eräs buddhalainen munkki suhtautuu esineisiin ja asioihin kuin ne olisivat jo särkyneitä tai poissa. Kun ne lopulta ovat rikki tai katoavat, hän ajattelee "Niinpä tietenkin". Mutta niin kauan kuin ne ovat hänen, hän iloitsee niistä. Väliaikaisuuden tiedostaminen ei siis tarkoita sitä, että pitäisi luopua tai että kaikki maailmassa olisi hyödytöntä, vaan sitä että elämän väliaikai...