Mun surinat

Perjantaina katsoin elokuvan Tunteet ilman sanoja, joka kertoo kuuron lapsen vanhemmista, jotka miettivät pitäisikö lapselle asentaa korvaimplantti, eli sisäkorvaistute. Toinen vanhemmista on kuuro ja toinen kuuleva, mikä johtaa myös erimielisyyteen leikkauksen tarpeesta. Kuuro äiti vastustaa implanttia, mutta kuuleva isä haluaisi antaa sen lapselleen. Äidin asenne elokuvassa on kumman kielteinen, hän ei halua edes keskustella aiheesta. Viittomakielisten asenne implanttia kohtaan on usein niin kielteinen. Tietenkään syntymästään kuuro ei osaa kaivata kuulemista ja kuurona voi elää rikasta elämää. Eikä kenenkään elämä ole täydellistä ja vailla mitään ongelmia riippumatta aistien lukumäärästä, mutta se ei silti tee implantistä tarpeetonta. Sen avulla voisi sentään kuulla kadulla lähestyvän auton äänen ja muiden varoitushuudot, palohälyttimen soivan tai keskustella suoraan kenen kanssa haluaa ilman tulkkia tai kirjoittamista paperille. Toki jos on kuuroutunut vasta puheen oppimisen jälkee...

Eräänä iltana kuuntelin Jenni Vartiaisen Seili-levyltä Seili -kappaletta. Aloin miettiä tuon laulun taustoja ja aloitin nettisurffailun aiheesta. Illan ohjelma muuttui kevyen musiikin kuuntelusta aivan jonnekin muualle. Laulu viittaa Turun saaristossa olevaan Seilin saareen, jolla on toiminut sairaala mielisairaille ja spitaalisille. Saarella on mielenkiintoinen ja surullinen tarina. Seilin saarelle perustettiin sairaala spitaalisille ja mielisairaille kuningas Kustaa II:n määräyksestä vuonna 1619. Heidät voitiin eristää sinne pois ihmisten ilmoilta. Saarelle lähetetyille annettiin 20 taaleria ylöspitoon ja laudat ruumisarkkua varten - joka Seiliin joutui, sinne myös jäi. Tästä on muistona saaren hautausmaa. Spitaaliset olivat omalla saarellaan, joka kuitenkin maankohoamisen seurauksena on nykyisin osa pääsaarta. Spitaaliset erotettiin muista saarelaisista, he eivät saaneet olla heidän kanssa missään tekemisissä. Vuonna 1733 rakennetussa kirkossa oli oma osasto spitaalisille ja eht...

Azerbaidzhanissa, Bakussa järjestettiin 57. Euroviisut viime viikolla. Kilpailuun osallistui 43 maata. Ruotsi voitti Euroviisut viidennen kerran Loreenin Euphorialla. Vuosina 1995 - 2011 yksikään maa ei toistanut voittoaan ja tämä olikin viisuhistorian pisin erilaisten voittajamaiden sarja. Ruotsi voitti viimeksi vuonna 1999 ja 2000-luku on ainoa vuosikymmen, jolla joka vuonna voitti eri maa. Laulu ei ollut mitenkään erityinen, eikä kilpailun paras. Koko kilpailu oli melko heikko ja oikeasti hyviä lauluja oli tänä vuonna korkeintaan kuusi. Jotkut maat olivat panostaneet show'hun niin tarmokkaasti, että musiikki oli aivan päässyt unohtumaan. Mutta joskus Euroviisut sentään oli vielä musiikkikilpailu, silloin joskus 80-luvulla... Mutta muutama finalisti jäi mieleen: Ruotsi  Loreen - Euphoria  Koreografiassa oli kiehtovaa mystisyyttä, mutta laulu on aika tylsä. Mutta ainakin Loreen oli suurimman osan ajasta yksin lavalla, moni muu maa taas tunki lavan täyteen ihmis...

Oletko koskaan tajunnut unessasi, ettet olekaan hereillä? Jos näin on käynyt, olet nähnyt lucid-unen. Unta, jossa unennäkijä tietää nukkuvansa, kutsutaan selkouneksi eli lucid-uneksi. Tietoisuus unitilasta johtaa siihen, että unta voi ohjailla. Parhaimillaan lucid-uni tuntuu täysin todenmukaiselta, aistit saattavat olla jopa tavallista terävämpiä. Ainoa ero todellisuuteen on se, että luonnonlait, sosiaaliset normit ja lainsäädäntö eivät päde uniin: voit tehdä mitä ikinä haluat! Jotkut näkevät lucid-unia luonnostaan, mutta niitä voi myös harjoitella näkemään. Ensimmäinen askel kohti lucid-unia on unien muistaminen. Kaikki ihmiset näkevät unia, jotkut eivät vain muista niitä. Niitä voi myös opetella muistamaan paremmin unipäiväkirjan avulla. Herätessäsi aamulla (tai yöllä) päättyneen unen on oltava ensimmäinen ajatuksesi. Siispä kannattaa pitää vihkoa yöpöydällä, johon voit heti herättyäsi kirjoittaa näkemäsi uni. Asiaan auttaa myös kun nukkumaan mennessä päättää aikovansa muistaa ...

Tässä lyhyt aikajana kuulo- ja näkövammaisten historiasta. 300-luku eaa. Aristoteles väittää kuurojen olevan kykenemättömiä ajatteluun, koska ajattelu hänen mukaan vaatii puhuttua kieltä. Näin ollen kuuroja ei myöskään voisi kouluttaa. 30.10.1749 Volfgang Helsingius, varhaisin tunnettu suomalainen kuuro, syntyy Iisalmessa. Hänen sukulaisensa Abraham Argillander (1722 – 1800) opettaa häntä 1760-luvulla lukemaan, kirjoittamaan ja lukemaan huulilta. Tämän ansiosta Helsingius pystyy jatkamaan opintojaan Tukholmassa. 1755 Charles L’Epee (1712-1789) perustaa Ranskaan maailman ensimmäisen kuurojen koulun. 1776 Charles L’Epee kirjoittaa viittomakielen käyttöä (ranskalaisen metodin) puolustavan kirjan vastauksena oralisteille, joiden mielestä kuurojen kouluissa pitäisi käyttää vain puhuttua kieltä (saksalainen metodi). Kirjassa hän osoittaa kielitieteen avulla viittomakielen etuja kuuroille. 1824 Sokeutunut Louis Braille (1809 – 1852) kehittelee 15-vuotiaana koululaise...

Penn ja Tellerin viime jakson aiheena oli vanhat ajat. Olivatko ne todellakin niin hyviä? Useinhan kuulee väitettävän, kuinka maailma on menossa huononpaan suuntaan ja ennen olivat asiat paremmin. Ehkä jopa että ihmisetkin olivat kivempia ja kiltimpiä ennen muinoin ja nykyisin ihmiskunnalta olisi moraalikin kateissa. Asiahan on nyt niin, että väittämä ei pidä paikkaansa. Ennen ei ollut maailma parempi. Pikemminkin asiat ovat nyt - ainakin Suomessa ja Euroopassa - paremmin kuin koskaan ennen. Kun katselee kehityskulkuja useissa asioissa viimeisen 200 vuoden aikana, niin kehitys on ollut vain myönteistä. Ihmisten elinikä on kasvanut kymmeniä vuosia 1800-luvulta, jolloin Suomi oli käytännössä kehitysmaa. Kulkutaudit ja nälkä saattoivat ihmisiä ennenaikaiseen hautaan. Vielä 140 vuotta sitten suurina nälkävuosina yli 100 000 suomalaista kuoli nälkään ja tauteihin. Tätä voi olla vaikea ymmärtää, kun tänään nälän yllättäessä yleensä voimme vain marssia jääkaapille. Lukutaito ja koulutus eivät...

 Simpsonien jaksossa Pikku-Buddha (She of little faith) Lisa Simpson kääntyy buddhalaiseksi petyttyään Springfieldin kirkon materialismiin. Lisa kyseenalaisti vanhan uskonsa, tutustui muihin maailmanuskontoihin, valitsi niistä sen, joka tuntui oikealta ja siirtyi harjoittamaan sitä. Aika paljon kahdeksanvuotiaalta! Tosin ei hän kovin hyvin näytä uskontoaan ymmärtäneen... [Tässä oli YouTube-video, jossa Lisa rukoilee Buddhaa: “Tiedän, etten saisi haluta asioita, mutta come on!”] Buddhahan ei ollut jumala, eikä Lisan ajatus muutenkaan oikein istu buddhalaisuuteen. Takertuminen ei ole synti, vaan sillä yksinkertaisesti on kielteisiä seurauksia. Jos on toista mieltä, mikään ei estä takertumasta. Seuraukset jokainen kantaa itse, Buddha ei niitä voi poistaa. Ja ongelmahan ei edes ollut halu itsessään, vaan se takertuminen... Lisa kääntymisen kuvannut jakso esitettiin ensimmäisen kerran USA:ssa joulukuussa 2001. Lisa on senkin jälkeen pitänyt uskontonsa. Tuokin video on jostakin uudemmast...

Jälleensyntymä ja karma ovat tärkeitä käsitteitä buddhalaisuudessa ja ne herättävät erilaisia kysymyksiä. Tässä eräitä kysymyksiä ja vastauksia niihin. 1. Kuinka voi olla jälleensyntymää ilman sielua? Buddhan mukaan ihminen on anatman, eli ilman sielua tai mitään pysyvää minuutta. Buddhalaisuuteen ei siten kuulu sielunvaellus, vaan jälleensyntymä. Eri elämien välillä ei siirry mitään, mutta niiden välillä on yhteys. Tämä yhteys on samanlainen, kun kynttilän liekki sytyttää toisen kynttilän - liekki syttyy, vaikka mitään ei siirry uuteen kynttilään. 2. Mitä ovat taivaat ja helvetit buddhalaisuudessa? Buddhan mukaan ihminen voi jälleensyntyä ihmisen lisäksi eläimeksi, nälkäiseksi hengeksi, titaaniksi, taivaaseen tai helvettiin. Taivas ja helvetti voivat olla fyysisiä paikkoja jossakin. Mutta suosittu on myös näkemys, jonka mukaan ne ovat mielentiloja. Taivas vastaa hyvinvointia ja helvetti esimerkiksi kärsimystä ja vihaa. 3. Onko buddhalaisen pakko uskoa jälleensyntymään? Kalama-suttassa...

Wikipedia on Internetissä julkaistava tietosanakirja, johon kaikki voivat kirjoittaa. Olen itsekin muokkaillut sivustoa jo silloin, kun se oli pieni ja tuntematon sivusto. Sivuston luotettavuus on herättänyt kritiikkiä ja sen suhteen sivustolla onkin ongelmia. Kun kuka tahansa voi muokata sivustoa nimettömänä, ei voi tietää tiedon alkuperää. Jotkut suhtautuvat Wikipediaan kovin mustavalkoisesti. Toiset luottavat siihen ehkä liiankin sokeasti ja toiset haukkuvat maanrakoon löydettyään jostakin artikkelista pienen virheen. Mitään lähdettä ei pidä uskoa sokeasti, ei edes kirjoja. Vaikka Wikipedian kanssa on oltava silti tavallista varovaisempi, ei se ole pelkkää kybervessapaperia. Pahimmat virheet yleensä korjataan melko nopeasti. Artikkelien luotettavuutta voi arvioida monella tapaa - esimerkiksi tutkimalla annetut lähteet. Joskus jo artikkelin aiheestakin voi päätellä jotakin. Esimerkiksi artikkeli ketshuan kielestä on todennäköisesti luotettavampi kuin artikkeli vaikka Jeesuksesta. Ens...

Vammaisiin kohdistuneilla lausunnoillaan huomiota herättänyt Taina Kovalainen esiintyi Maria-ohjelmassa viime viikolla. Hän ihmetteli miksi ihmiset reagoivat niin vihamielisesti hänen lausuntoihin Ajankohtaisessa Kakkosessa. Hän sanoi, ettei halua kehitysvammaisia naapurikseen mm. koska pelkäsi asuntojen hintojen nousevan, lasten turvallisuuden vaarantuvan ja kehitysvammaisten herättävän pelkoa tavallisuudesta poikkeavalla käytöksellä. Ennakkoluulot tulevat usein tietämättömyydestä, ei ennakkoluuloiset ihmiset ole pahoja. Saattaapa puheet ja käytös tulla täysin hyvässä uskossa. Ennakkoluuloihin vastaaminen räyhäämällä ei auta ollenkaan, koska eihän kukaan muuta käsitystään vain sen takia, että joku on eri mieltä. Olen kohdannut ennakkoluuloja niin paljon, että alan olla niiden suhteen kyyninen: niitä on ja niitä tulee aina olemaan. Kun yhden harhakäsityksen saa korjattua, jossakin jo syntyy uusia. Ennakkoluulojen ja erilaisten harhakäsitysten olemassaolo on melkein pakko hyväksyä, ...