Mun surinat

Viikonloppuna pidettiin Suomen euroviisukarsintojen finaali, jossa valittiin Saara Aallolle show... tarkoitan, laulu Lissabonin euroviisulavalle. Minusta Domino olisi ollut paras ehdokas, mutta karsinnan voittanut  Monsters oli sekin ihan hyvä. Kansainvälisen raadin edustajalta tuli "12 points to Monsters", mistä tuli elävä flashback 12 vuoden takaa ! Ehkä hyvä ennemerkki? Blogin seuraajille aiheesta muistunee mieleen kuinka Signmark osallistui Suomen euroviisukarsintoihin vuonna 2009 laululla Speakerbox . Lopulta Signmark jäi finaalin toiseksi, kun Waldo's People lähti Moskovaan Euroviisuihin. Laulun tunnelma on kevyt ja pirteä. Vähän kuin Viron euroviisu Everybody vuodelta 2001, joka voitti. Lyriikka kertoo kuurojen musiikista ja paras kohtahan on "A deaf man paints lyrics in the air by waving his hands. Damn, what's next, right? Movies for blind?". Musiikillisesti Speakerbox ei oikein minua sytyttänyt, vaikka eipä Lose Control paljon tätä parempi ollu...

Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa 5.2.1804 merikapteenin poikana. Suomen kansallisrunoilijantunnetuimpiin teoksiin kuuluu Vänrikka Stoolin tarinat (1848, 1860), jotka sisältää Suomen sodasta kertovia runoja. Niihin joukossa on myös myös Maamme-laulu. Runeberg kuoli 6.5.1877 Porvoossa Sitten se päivän tärkein - Runebergin torttu. Helmikuun herkun uskotaan olevan Runebergin vaimon Fredrika Runebergin (1807-1879) luomus. Hänen kerrotaan leiponeen niitä makeanpersolle miehelleen, joka nautti leivoksia aamupalaksi punssilla kostutettuna. Tarinan mukaan leivos syntyi, kun eräänä päivänä Johan pyysi vaimoltaan jotakin makeaa suuhun pantavaa ja Fredrika pyöräytti leivoksen aineksista, joita sillä hetkellä sattui kaapista löytämään. Mutta toisaalta resepti ei ehkä ollutkaan Fredrikan oma, sillä porvoolainen leipuri Astenius valmisti samanlaisia leivoksia jo 1840-luvulla. Niiden sanotaan maistuneen myös Runebergille. Mutta sai Fredrika muutakin aikaan kun leivoksia! Hän oli aikansa siv...

Televisiossa ja elokuvissa törmää harvoin näkövammaisiin tai kuulovammaisiin. Donna Tänä vuonna julkaistu suomalainen draamakomedia sokeasta Donnasta. Sarjan ensimmäisessä osassa Donnan mies jättää hänet, joten Donna alkaa etsiä uutta miestä. Sarja on oikeasti virkistävä kuvaus näkövammaisuudesta, vaikka puutteitakin siinä oli. Donna käytti tietokonetta ilman ruudunlukijaa? Mutta toisaalta sarja havainnollistaa hyvin, että näkövammaisille on apuvälineitä. Puutteena voi pitää, että Donnan näyttelijä on näkevä. Eikö tosiaan löytynyt sokeaa näyttelijää - edes sivurooleihin? Minusta vaikuttaa epätodennäköiseltä, että 10 vuotta sokeana olleen kaupunkilaisen tuttavapiirissä ei ole yhtään näkövammaisia. Kohtaus, jossa Donnan ex-mies neuvoi näkevää naista kahvikupin kanssa kuin hän olisi sokea, pisti hymyilyttämään. Joskus sorrun vastaavaan itsekin. Minä viiton muille, aivan sama onko kommunikaation ongelmana huono kielitaito, kuulo tai kuunteluolosuhteet. Mr. Beanin seurana rannalla... Valkoi...

Varhaisin uutistapahtuma, jonka on muistan on Estonian uppoaminen syyskuussa 1994. Koululla oli suruliputus ja päivä alkoi keskustelulla aiheesta. Seuraava muistikuva on toukokuulta 1995, kun Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden. Siinä välissä Suomessa pidettiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä, jonka tuloksena Suomi liittyi unioniin. Se kaikki meni minulta täysin ohi. Oli liian isoja asioita lapselle. Ala-asteella luin historiaa aika paljon, mutta ajankohtaisia asioita en niin paljon seurannut vielä silloin. Prinsessa Dianan kuoleman ja uutisoinnin muistan syksyltä 1997. Ehkä 1-3 vuotta myöhemmin luin kirjaa Euroopan historiasta ja siinä mainittiin Dianan kuolema ja hautajaiset kirjan loppuosan aikajanassa. Tämä saattoi olla ensimmäinen kerta, kun huomasin historiankirjasta tapahtuman, jonka muistin itsekin tapahtuneen. Neljäntenä muistona mainitsen Jyväskylän junaonnettomuuden maaliskuussa 1998 - minä olin perheen kanssa Jyväskylässä käymässä juuri sinä viikonloppuna. Viimeis...

Katsoin eilen Areenalta uutta tv-sarjaa, Donna, jossa on sokea päähenkilö. Yhdessä kohtauksessa Donnan ex-mies neuvoi näkevää naista kahvikupin kanssa aivan kuin se olisi sokea. Tuosta tuli mieleen, aina kun tapaan jonkun, jolla on vain kuulovamma tai vain näkövamma, käyttäydyn huomaamattani kuin hän olisi kuulonäkövammainen. Kyllä näkövammainen kuulee ihan tervehdyksen ja kuulovammainen näkee kohdatessa jo kauempaakin ja tunnistaa ulkonäöstä. Menee se toisinkin päin! Olin tulkin kanssa ulkomailla joskus, kun vasta aloittelin tulkkipalvelun käyttöä. Kävelin tulkin kanssa kadulla ja tulkki selitti mitä näki ympärillään. Minä mietin että onpas sillä tylsät jutut, kunnes sitten hoksasin muistuttaa, että minä näen kyllä mitä ympärilläni on, eikä tarvitse kuvailla. Ja myöhemmin saman tulkin kanssa katsottiin jotakin nähtävyyttä ja luettiin esittelykylttiä. Tulkki ehti lukea ääneen hyvän aikaa, ennen kuin tajusin, että tulkki ei lukenut itsekseen ääneen, vaan luki sitä minulle. Muistutin, et...

Kela on järjestänyt kuulo- ja puhevammaisten tulkkauspalvelua vuodesta 2010. Sitä ennen tulkkipalvelu oli kuntien järjestettävänä ja eri kuntien välillä vallitsi suuri epätasa-arvo, osissa kunnista palvelu oli  hyvää ja osissa huonoa. Tasa-arvo koitti, kun palvelu siirtyi Kelalle: nyt on kaikkien asema epävarma. Viime vuonna Kela kilpailutti tulkkipalvelun kolmannen kerran ja tällä kertaa päätti hylätä osan tulkkauspalveluja tarjoavien yritysten tarjouksista. Lähes kaikki tulkkitilaukset tulevat Kelan kautta, joten Kela ajoi 1.1.2018 alkaen valtavan määrän tulkkeja työttömyyskortistoon. Viime vuoteen asti Kela teki sopimuksen kaikkien yritysten kanssa ja pisteytti ne niin, että osa yrityksistä sai vähän enemmän tilauksia ja toiset vähän vähemmän. Kela ei ole antanut järkevää selitystä sille, miksi palveluntuottajia piti nyt karsia. Kelalla olisi ollut tarvetta ja varaa pitää kaikki tulkkiyritykset listoillaan. Tulkkipalvelua käyttävät viittomakieliset, huonokuuloiset, kuurosoke...

Maapallo on taas kiertänyt yhden kierroksen auringon ympäri ja paljon on ehtinyt tapahtua myös kuulo- ja näkövammaisten ympyröissä. Kaikkea tapahtunutta ei yhteen bloggaukseen saa mahtumaan, vaikka rajaankin kuurosokeiden (ja omaan) näkökulmaan. Vuoden tärkeimmät tapahtumat luultavasti liikkuivat Koko Suomi viittoo -kampanjan ja Kelan kilpailutuksen ympärillä. Vuoteen on mahtunut edistysaskelia ja takapakkia vammaispalveluissa sekä paljon yhteisöllisyyttä. Tästä on hyvä jatkaa vuoteen 2018. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa! 1.1. VR otti käyttöön vammaisille asiakkaille tarkoitetun palvelunumeron. 12.1. Viittomakieliset uutiset raportoi, että Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi Kelan syrjineen kuurosokeaa tulkkipalvelun käyttäjää. Kuurosokea olisi tarvinnut puhelinkeskustelua varten portugalia puhuvan tulkin. Kela kieltäytyi välittämästä asiakkaalle hänen toivomaa tulkkia, koska tulkki ei ollut suorittanut kuurosokeille tulkkaamisen kurssia. Lautakunta katsoi, että kurssi oli t...

Tampereen Keskustorin joulutori 2015 tai -16 (oma kuva) Monissa kulttuureissa on juhlittu keskitalvea kautta aikojen, kristillinen sisältö keskitalven juhlaan tuli vasta viimeisen 2000 vuoden kuluessa. Nykyisin tämä kristillinen sisältö näkyykin erityisesti kauppojen kaaoksessa... Vuosisatojen varrella joulua on vietetty monin tavoin ja mukaan on tarttunut uusiakin perinteitä. On se monissa maissa ollut kieltolistallakin, joko kristillisen sisällön tai sen puutteen vuoksi. Tähän kokosin 12 (piparin) murusta joulun historiasta, joita voi lueskella vaikka aattona kinkkua sulatellessa pukkia odotellessa. #1 Ensimmäisen kerran joulua tiedetään vietetyn nykyisessä ajankohdassaan Roomassa vuonna 336. Tuolloin Rooman keisarina oli valtakunnan ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus Suuri. #2 Joulupukki syntyi 200-luvulla Kreikassa ja kuoli noin vuonna 343 Myrassa (nyk. Turkissa). Tai siis joupukin esikuva, Myran piispa pyhä Nikolaus. Antelias Nikolaus teki usein lahjoituksia köyhille. Vaa...

30.11.1939: Neuvostoliitto aloitti  tykkitulen  Karjalan kannaksella  kello 6.50 ja käynnisti hyökkäyksen koko itärajan pituudelta. Useita paikkakuntia, kuten Helsinkiä, Turkua ja Viipuria pommitettiin. Helsingissä pommitukset vaativat 91 uhria. Talvisota oli syttynyt. Talvisotaan johtanut tapahtumaketju käynnistyi 23. elokuuta, kun Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen. Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa suurvallat jakoivat Euroopan. Neuvostoliiton etupiiriin päätyivät Itä-Puola, Baltian maat ja Suomi. Molemmat maat ryhtyivät toteuttamaan sopimusta syksyn kuluessa. Stalinin mielestä Suomen raja oli liian lähellä Leningradia, joten pieni Suomi oli uhka suurelle ja mahtavalle Neuvostoliitolle. Lokakuussa Suomi saikin kutsun Moskovaan neuvotteluihin Neuvostoliiton aluevaatimuksista. Suomi oli valmis vain pieniin myönnytyksiin, eikä Neuvostoliitto joustanut vaatimuksissaan merkittävästi. Niinpä neuvottelut päättyivät marraskuussa umpikujaan. Tekosyynä hyö...

Väinö Linnan romaani saa uuden elokuvaversion noin 30 vuoden välein. Romaani julkaistiin vuonna 1954 ja Edvin Laineen ohjaama elokuva tuli ensi-iltaan jo seuraavan vuoden joulukuussa. Rauni Mollbergin ohjaama versio valmistui vuonna 1985 - 30 vuotta ensimmäisen elokuvan ja 40 vuotta sodan päättymisen jälkeen. Uusimman versio, Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan kävin katsomassa maanantaina. Uusi elokuva oli hyvin vaikuttava ja koskettavakin teos. Sodan järjettömyys tuli vahvasti esille, varsinkin elokuvan lopussa. Alussa suomalaisten eteneminen oli lähes juhlaa, mutta kun sodan suunta muuttui, seurasi kaaos, pakokauhu ja epätoivo. Aselevon tultua voimaan 4.9.1944 suomalaiset lopettivat ampumisen venäläisten puolelle, mutta venäläiset jatkoivat sotaa vielä yhden päivän. Sota tuntui vain jatkuvan ja jatkuvan - elokuvan loppu näytti kouriintuntuvasti sen millainen tunnelma suomalaisten puolella rintamaa ehkä sinä päivänä oli. Louhimiehen versiossa oli myös vähemmän huumoria...