Tekstit

Vammaisten työllistyminen

Helsingin Sanomissa oli artikkeli osatyökykyisten työllistymisestä . Myös Länsiväylä -lehti tarttui aiheeseen kertomalla kuuron Teemu Kuusiston työnhausta . Vammaisten työllistyminen on monesti kiven takana. Kun työelämä nykyisin vaatii ihmisiltä paljon, ei ole ihme että vammaiset meinaa jäädä jalkoihin. Työn saaminen on vaikeaa, vaikka yhteiskunta tulee monilla tavoin jo vastaan: on työantajalle voidaan maksaa palkkatukea, työnantajan ei tarvitse maksaa vammaisten tarvitsemia apuvälineitä tai viittomakielisen käyttämää tulkkia. On myös erilaisia projekteja, joissa palkataan töihin juuri vammaisia. Nämäkään asiat eivät näytä olevan riittäviä. Ongelmana on työnantajien tietämättömyys ja ennakkoluulot. Ei kuulon puuttuminen tee ihmistä tyhmäksi, eikä vammainen työntekijä ole jatkuvasti sairaslomilla. Mutta kaikki asiat eivät ole ennakkoluuloja: Apuvälineitä tai tulkkia tarvitseva vammainen työnhakija on haljussa asemassa, jos samaa työtä hakee 50 ihmistä, joilla ei ole näitä tarpei...

Kasvissyönti vai lihansyönti?

Elämän kunnioitus on keskeisiä arvoja Buddhan opetuksissa. Viidestä periaatteesta jo ensimmäinen kieltää tappamisen. Eläimiä pidetään tietoisina ja tuntevina olentoina ja siksi yhtä arvokkaina kuin ihmisiäkin. Dhammapadassa sanotaan: "Kaikki olennot rakastavat elämää; kaikki olennot pelkäävät kuolemaa. Älä siis tapa, äläkä laita tappamaan". Niinpä monet buddhalaiset länsimaissa ovat kasvissyöjiä. Valinta on ihan hyvä, mutta myös lihansyönnille on perusteensa buddhalaisuudenkin näkökulmasta Lihansyönti ei itsessään ole mitenkään väärin . Joskus lihansyönti voi olla ainoa vaihtoehto ja syöväthän eläimetkin toisiaan. Eläimiin vetoaminen ei tosin ole täysin ongelmatonta: esimerkiksi kannibalismi on tavallista joidenkin lajien keskuudessa... Mutta pointtihan on se, että ihminenkin on vain eläin ja ruoaksi päätyneelle eläimelle on sama syökö sen ihminen vai jokin toinen eläin. Suurempi ongelma onkin tehotuotanto, jossa eläimiä kohdellaan todella huonosti. "Eläimetkin syövät ...

Keskiajan alkutahdit

Syyskuussa 476 germaanipäällikkö Odovacar syrjäytti Länsi-Rooman viimeisen keisarin ja pisti pisteen Rooman valtakunnan tarulle. Jälkimaailma piti tapahtumaa niin dramaattisena, että katsoi Euroopan siirtyneen siitä hetkestä keskiajalle. Rooman valtakunta jaettiin kahtia viimeisen kerran vuonna 395 Itä- ja Länsi-Roomaan. Länsi-Roomasta oli 470-luvulle tultaessa enää rippeet jäljellä. Länsi-Rooman keisariksi tuli vuonna 474 Julius Nepos. Hän ehti olla virassaan vuoden, kun armeijan ylipäällikkö Orestes nousi keisaria vastaan. Orester syrjäytti Nepoksen, joka pakeni Dalmatiaan (Albania). Itä-Rooman keisari Zenon piti Neposta laillisena Rooman keisarina Nepoksen kuolemaan asti vuonna 480. Lokakuussa 475 Orestes nimitti vain 14-vuotiaan poikansa Romulus Augustuksen nukkekeisariksi ja hallitsi hänen kautta. Hänenkin valtakausi loppui lyhyeen: elokuussa seuraavana vuonna germaanipäällikkö Odovacar hyökkäsi Italiaan ja tappoi Oresteen. Syyskuun 4. päivä Odovacar syrjäytti Romulus Augustuksen,...

Neljä jaloa totuutta

Neljä jaloa totuutta on Buddhan opetuksen peruskivi ja ne Buddha opettikin ensimmäisenä valaistumisensa jälkeen. Oikeastaan neljään jaloon totuuteen voidaan tiivistää kaikki Buddhan opetukset. Niitä ei ole tarkoitettu sokeasti uskottavaksi jumalalliseksi totuudeksi. Ne kertovat todellisesta maailmasta ja ne tulee todeta oikeiksi itse oman havainnoinnin kautta. Neljä jaloa totuutta opettavat kärsimyksestä (dukkhasta), sen syystä ja loppumisesta. Neljä jaloa totuutta ovat: 1. Ensimmäinen jalo totuus: totuus dukkhasta 2. Toinen jalo totuus: totuus dukkhan alkuperästä (samudaya) 3. Kolmas jalo totuus: totuus dukkhan loppumisesta (nirodha) 4. Neljäs jalo totuus: totuus dukkhan loppuun johtavasta tiestä (magga) Ensimmäinen jalo totuus (Dukkha) Ensimmäisen jalon totuuden mukaan elämä on dukkha. Dukkha käännetään usein kärsimykseksi, jolloin tämä kohta saa muodon "Elämä on kärsimystä". Kärsimys on kuitenkin aivan liian kapea käännös, sillä dukkha tarkoittaa kaikenlaisia kie...

Viittomakieltä Euroviisuissa

Viikonloppuna pidettiin Suomen euroviisukarsintojen finaali, jossa valittiin Saara Aallolle show... tarkoitan, laulu Lissabonin euroviisulavalle. Minusta Domino olisi ollut paras ehdokas, mutta karsinnan voittanut  Monsters oli sekin ihan hyvä. Kansainvälisen raadin edustajalta tuli "12 points to Monsters", mistä tuli elävä flashback 12 vuoden takaa ! Ehkä hyvä ennemerkki? Blogin seuraajille aiheesta muistunee mieleen kuinka Signmark osallistui Suomen euroviisukarsintoihin vuonna 2009 laululla Speakerbox . Lopulta Signmark jäi finaalin toiseksi, kun Waldo's People lähti Moskovaan Euroviisuihin. Laulun tunnelma on kevyt ja pirteä. Vähän kuin Viron euroviisu Everybody vuodelta 2001, joka voitti. Lyriikka kertoo kuurojen musiikista ja paras kohtahan on "A deaf man paints lyrics in the air by waving his hands. Damn, what's next, right? Movies for blind?". Musiikillisesti Speakerbox ei oikein minua sytyttänyt, vaikka eipä Lose Control paljon tätä parempi ollu...

Runeberg ja hänen tortut

Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa 5.2.1804 merikapteenin poikana. Suomen kansallisrunoilijantunnetuimpiin teoksiin kuuluu Vänrikka Stoolin tarinat (1848, 1860), jotka sisältää Suomen sodasta kertovia runoja. Niihin joukossa on myös myös Maamme-laulu. Runeberg kuoli 6.5.1877 Porvoossa Sitten se päivän tärkein - Runebergin torttu. Helmikuun herkun uskotaan olevan Runebergin vaimon Fredrika Runebergin (1807-1879) luomus. Hänen kerrotaan leiponeen niitä makeanpersolle miehelleen, joka nautti leivoksia aamupalaksi punssilla kostutettuna. Tarinan mukaan leivos syntyi, kun eräänä päivänä Johan pyysi vaimoltaan jotakin makeaa suuhun pantavaa ja Fredrika pyöräytti leivoksen aineksista, joita sillä hetkellä sattui kaapista löytämään. Mutta toisaalta resepti ei ehkä ollutkaan Fredrikan oma, sillä porvoolainen leipuri Astenius valmisti samanlaisia leivoksia jo 1840-luvulla. Niiden sanotaan maistuneen myös Runebergille. Mutta sai Fredrika muutakin aikaan kun leivoksia! Hän oli aikansa siv...

Donna ja muita television sokeita

Televisiossa ja elokuvissa törmää harvoin näkövammaisiin tai kuulovammaisiin. Donna Tänä vuonna julkaistu suomalainen draamakomedia sokeasta Donnasta. Sarjan ensimmäisessä osassa Donnan mies jättää hänet, joten Donna alkaa etsiä uutta miestä. Sarja on oikeasti virkistävä kuvaus näkövammaisuudesta, vaikka puutteitakin siinä oli. Donna käytti tietokonetta ilman ruudunlukijaa? Mutta toisaalta sarja havainnollistaa hyvin, että näkövammaisille on apuvälineitä. Puutteena voi pitää, että Donnan näyttelijä on näkevä. Eikö tosiaan löytynyt sokeaa näyttelijää - edes sivurooleihin? Minusta vaikuttaa epätodennäköiseltä, että 10 vuotta sokeana olleen kaupunkilaisen tuttavapiirissä ei ole yhtään näkövammaisia. Kohtaus, jossa Donnan ex-mies neuvoi näkevää naista kahvikupin kanssa kuin hän olisi sokea, pisti hymyilyttämään. Joskus sorrun vastaavaan itsekin. Minä viiton muille, aivan sama onko kommunikaation ongelmana huono kielitaito, kuulo tai kuunteluolosuhteet. Mr. Beanin seurana rannalla... Valkoi...

Varhaisimpia uutismuistoja

Varhaisin uutistapahtuma, jonka on muistan on Estonian uppoaminen syyskuussa 1994. Koululla oli suruliputus ja päivä alkoi keskustelulla aiheesta. Seuraava muistikuva on toukokuulta 1995, kun Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden. Siinä välissä Suomessa pidettiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä, jonka tuloksena Suomi liittyi unioniin. Se kaikki meni minulta täysin ohi. Oli liian isoja asioita lapselle. Ala-asteella luin historiaa aika paljon, mutta ajankohtaisia asioita en niin paljon seurannut vielä silloin. Prinsessa Dianan kuoleman ja uutisoinnin muistan syksyltä 1997. Ehkä 1-3 vuotta myöhemmin luin kirjaa Euroopan historiasta ja siinä mainittiin Dianan kuolema ja hautajaiset kirjan loppuosan aikajanassa. Tämä saattoi olla ensimmäinen kerta, kun huomasin historiankirjasta tapahtuman, jonka muistin itsekin tapahtuneen. Neljäntenä muistona mainitsen Jyväskylän junaonnettomuuden maaliskuussa 1998 - minä olin perheen kanssa Jyväskylässä käymässä juuri sinä viikonloppuna. Viimeis...

Kuuletko vai näetkö sinä?

Katsoin eilen Areenalta uutta tv-sarjaa, Donna, jossa on sokea päähenkilö. Yhdessä kohtauksessa Donnan ex-mies neuvoi näkevää naista kahvikupin kanssa aivan kuin se olisi sokea. Tuosta tuli mieleen, aina kun tapaan jonkun, jolla on vain kuulovamma tai vain näkövamma, käyttäydyn huomaamattani kuin hän olisi kuulonäkövammainen. Kyllä näkövammainen kuulee ihan tervehdyksen ja kuulovammainen näkee kohdatessa jo kauempaakin ja tunnistaa ulkonäöstä. Menee se toisinkin päin! Olin tulkin kanssa ulkomailla joskus, kun vasta aloittelin tulkkipalvelun käyttöä. Kävelin tulkin kanssa kadulla ja tulkki selitti mitä näki ympärillään. Minä mietin että onpas sillä tylsät jutut, kunnes sitten hoksasin muistuttaa, että minä näen kyllä mitä ympärilläni on, eikä tarvitse kuvailla. Ja myöhemmin saman tulkin kanssa katsottiin jotakin nähtävyyttä ja luettiin esittelykylttiä. Tulkki ehti lukea ääneen hyvän aikaa, ennen kuin tajusin, että tulkki ei lukenut itsekseen ääneen, vaan luki sitä minulle. Muistutin, et...

Kela murentaa tulkkipalvelua

Kela on järjestänyt kuulo- ja puhevammaisten tulkkauspalvelua vuodesta 2010. Sitä ennen tulkkipalvelu oli kuntien järjestettävänä ja eri kuntien välillä vallitsi suuri epätasa-arvo, osissa kunnista palvelu oli  hyvää ja osissa huonoa. Tasa-arvo koitti, kun palvelu siirtyi Kelalle: nyt on kaikkien asema epävarma. Viime vuonna Kela kilpailutti tulkkipalvelun kolmannen kerran ja tällä kertaa päätti hylätä osan tulkkauspalveluja tarjoavien yritysten tarjouksista. Lähes kaikki tulkkitilaukset tulevat Kelan kautta, joten Kela ajoi 1.1.2018 alkaen valtavan määrän tulkkeja työttömyyskortistoon. Viime vuoteen asti Kela teki sopimuksen kaikkien yritysten kanssa ja pisteytti ne niin, että osa yrityksistä sai vähän enemmän tilauksia ja toiset vähän vähemmän. Kela ei ole antanut järkevää selitystä sille, miksi palveluntuottajia piti nyt karsia. Kelalla olisi ollut tarvetta ja varaa pitää kaikki tulkkiyritykset listoillaan. Tulkkipalvelua käyttävät viittomakieliset, huonokuuloiset, kuurosoke...