Mun surinat

Antiikin Kreikan historian käänteitä. n. 2000-1400 eaa. Minolainen kulttuuri Kreetalla. Minolaiset käyttivät tunnistamatonta Lineaari-A-kirjoitusta ja rakensivat useita palatseja, tärkein niistä oli Knossos. Minolainen kulttuuri oli ensimmäinen Euroopassa syntynyt korkeakulttuuri. n. 1700-1200 eaa. Mykeneläinen kulttuuri Keski-Kreikassa ja Egeanmerellä. Mykeneläiset rakensivat linnoitettuja kaupunkeja ja käyttivät Lineaari-B-kirjoitusta. 1581 eaa. Tradition mukaan Ateena perustettiin. n. 1200-1100 eaa. Doorilaiset, yksi kreikkalaisten pääheimoista, vaelsi Kreikkaan. n. 1200/1100-800 eaa. Kreikan pimeät vuosisadat. Levottomuudet ympäri itäistä Välimeren seutua syöksivät Kreikan ajanjaksoon, jolloin kirjoitustaito katosi. Ajalta ei ole kirjallisia historiallisia lähteitä. n. 1194-1184 eaa. Troijan sodan tavallinen ajoitus n. 900 eaa. Doorilaiset heimot perustivat Spartan. n, 800 eaa. Kreikkalaiset kirjaimet kehittyivät. Ensimmäiset säilyneet kirjoitukset ovat 700-luvun eaa...

Persialaisten ensimmäinen hyökkäys Kreikkaan kilpistyi Marathonin kentälle 490 eaa., mutta kymmenen vuotta myöhemmin he palasivat entistä suuremmalla voimalla. Kuningas Xerxes oli mukana sotaretkellä itse. Lyötyään kreikkalaiset Thermopylain solassa he ryöstivät Ateenan. Persian ja kreikkalaisten laivastot kohtasivat samaan aikaan Artemisionissa ratkaisematta jääneessä taistelussa. Meritaistelu oli vain esimakua tulevasta. Ateenan arkontti Themistokles sai Delfoin oraakkelilta neuvon suojata Ateenaa puisin muurein. Tämän hän tulkitsi tarkoittavan laivastoa. Niinpä hän suostutteli ateenalaiset käyttämään Laureionin hopeakaivoksesta saadut varat laivojen rakentamiseen.  Lisäksi hän vaati uuden Pireuksen sataman rakentamista Faleronin tilalle ja Ateenasta sinne johtavan tien suojaamista muurein. Suunnitelmien esteenä oli vanhoillisen puolueen johtaja Aristeides, joka vastusti hopliittisoturien kustannuksella tapahtuvia uudistuksia. Aristeides karkotettiin Ateenasta kansanäänestyksel...

syksy 480 eaa. Kreikkalaiset kärsivät musertavan tappion Thermopylaissa persialaisia vastaan. Persian kuningas Dareios ei luopunut Kreikan valloituksesta hävittyään Marathonin taistelun . Hänet piti kuitenkin pois Kreikasta Egyptissä puhjennut kapina. Dareios kuoli vuonna 486 eaa. ja hänen poika Xerxes nousi kuninkaaksi. Hän kukisti kapinan ja päätti jatkaa isänsä kesken jäänyttä sotaretkeä. Xerxes valmistautui sotaan huolellisesti. Athos-vuoren ohi kaivettiin kanava ja Hellespontoksen yli ponttoonisilta. Herodotoksen mukaan hänen armeijassa oli 1,7 miljoonaa miestä, mutta luku lienee reilusti liioiteltu. Todennäköinen luku oli 80 000 - 200 000 miestä. Kreikkalaisten valmistautuminen ei sujunut yhtä suoraviivaisesti. Spartan johdolla pidettin 30 kaupunkivaltion kokous puolustuksen järjestämisestä. Kaupungeilla oli vaikeuksia päästä yhteisymmärrykseen siitä miten tulisi toimia. Lisäksi osa kaupungeista päätti pysyä neutraalina, tai tukivat Persiaa. Pitkän väännön jälkeen puolustus saati...

Jatko-osana edelliselle tekstille Kuuroja muinaisessa maailmassa listaan myös muutamia sokeita antiikista ja keskiajalta. Homeros Homeros oli kreikkalainen sokea runonlausuja, jonka nimiin on laitettu Ilias ja Odysseia. Ilias kertoo Troijan sodasta ja Odysseia sodasta palaavan Odysseuksen pitkästä kotimatkasta. Hänen uskotaan eläneen 700- tai 800-luvulla eaa., mutta joskus hänet on ajoitettu Troijan sodan aikoihin 1200-luvulle eaa. Homeros syntyi luultavasti Vähässä-Aasiassa, Smyrnan kaupungissa (nyk. Turkissa) tai Khiossaarella. Homeroksesta tiedetään siis hyvin vähän ja jo antiikissa epäiltiin hänen historiallisuutta. Nykyisin osa tutkijoista uskoo, että Ilias olisi Homeroksen käsialaa, mutta Odysseia olisi myöhemmin luotu. Anysis Herodotos (484-425 eaa.) kertoi historiateoksessaan Egyptiä hallinneesta sokeasta kuninkaasta, Anysiksestä. Herodotoksen mukaan Etiopian kuningas Sabacos hyökkäsi maahan ja syrjäytti Anysiksen. Hän pakeni rämealueelle ja rakensi oman saaren “maasta ja tuhk...

Tänään 12.2. Suomessa vietetään viittomakielen päivää. Päivä on Suomen ensimmäisen kuurojen koulun perustajan, Carl Oscar Malmin syntymäpäivä. Hän syntyi 12.2.1826. Hän ei tietenkään ole historian ensimmäinen kuuro. Mainintoja kuuroista ihmisistä löytyy jo antiikista ja keskiajalta. Quintus Pedius Historian ensimmäisenä nimellä tunnettuna kuurona pidetään 1. vuosisadalla elänyttä Quintus Pediusta. Hänestä ei tiedetä paljonkaan, kaikki mitä tiedetään on mainittu lyhyessä kappaleessa Plinus Vanhemman teoksessa Luonnonhistoria. Plinius kertoo hänen isoisän olleen samanniminen konsuli ja Caesarin perillinen. Keisari Augustus oli myös hänelle sukua ja keisarin tuella hän sai koulutusta kuvataiteessa. Hän menestyi alalla hyvin, mutta kuoli nuorena. Plinius tosin sanoo hänen olleen mykkä, mutta tämä on oletettu tarkoittavan myös kuuroa. Lisäksi Plinius julkaisi kirjansa vuonna 77 ja keisari Augustus kuoli jo vuonna 14. Oletettavasti myös Quintus Pediuksen kuolemasta oli jo hyvän aikaa. Pliniu...

Abu Simbel on kalliotemppeli, jonka faarao Ramses II rakennutti 1200-luvulla eaa. Temppeliin kuuluu neljä valtaisaa häntä itseään esittävää veistosta. Badarin kulttuuri oli 4000-luvulla eaa. Egyptissä kukoistanut kulttuuri, joka harjoitti maanviljelyä. Badarin piirissä ei vielä ollut kirjoitusta ja se on esidynastista kautta. Carter, Howard Carter oli englantilainen arkeologi, joka löysi Tutankhamonin haudan Kuninkaidenlaaksosta vuonna 1922. Dynastiat, Egyptiläinen pappi Manetho jakoi muinaisen Egyptin historian 30 dynastiaan 200-luvulla eaa. Listaan on myöhemmin lisätty 2 dynastiaa. Dynastiat jaetaan Vanhaan, Keskiseen ja Uuteen valtakuntaan. Osa dynastioista on hallinnut myös yhtä aikaa eri osia maasta. Egyptologit tutkivat muinaisen Egyptin kulttuuria ja historiaa eli ajanjaksoa noin 3000-30 eaa. Tunnetuimpia egyptologeja ovat Jean-Francois Campollion (tulkitsi hieroglyfit) ja Howard Carter (löysi Tutankhamonin haudan). Faarao  oli Egyptin hallitsija ja häntä pidettiin jumalalli...

387 eaa. Gallit ryöstivät Rooman voitettuaan Alliavirran taistelu "Vae victis! - Voi voitettuja!" - Brennus Roomalaiset hävisivät Alliavirran taistelun gallialaisille (kelteille) 18.7.387 eaa. Häviö avasi kelteille tien Roomaan. He pääsivätkin Brennuksen johdolla ryöstelemään ja tuhoamaan Rooman keskustaa. Capitoliumiin he eivät päässeet sen hanhien varoitettua puolustajia kaakattamalla. Brennus vaati roomalaisilta 1000 naulan edestä kultaa ennen kuin poistuisi kaupungista. Kun roomalaiset huomasivat Brennuksen käyttävän vaa'assa liikaa punnuksia, he valittivat asiasta. Brennus tokaisi "Vae victis - Voi voitettuja!", ja heitti punnusten päälle miekan. Katastrofin jälkeen roomalaiset järjestivät armeijansa uudelleen ja alkoivat rakentaa linnoituksia. Roomaa ei ryöstetty lähes 800 vuoteen. 

4.9.476: Länsi-Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin Ammoin mahtavan Rooman valtakunnan länsiosasta oli rippeet jäljellä 470-luvulle tultaessa. Rooma oli jaettu Itä- ja Länsi-Roomaan vuonna 395, ja Rooman kaupunkia olivat ryöstelleet gootit ja vandaalit 400-luvulla. Germaanikansat olivat valloittaneet lähes koko Länsi-Rooman alueen. Kesäkuussa 474 Rooman keisariksi nousi Julius Nepos. Hänen valtakausi loppui lyhyeen, kun jo elokuussa seuraavana vuonna armeijan ylipäällikkö Orestes nousi Neposta vastaan. Nepos joutui pakenemaan Roomasta Dalmatiaan (Albania), jossa hän kuoli vuonna 480. Orestes nimesi nukkehallitsijaksi 13-vuotiaan poikansa, Romulus Augustuksen. Hänenkään valtakausi ei kestänyt pitkään. Orestes teki kohtalokkaan virheen kieltäytyessään antamasta lisää maata sitä vaatineille sotilaille. He pyysivät germaanipäällikkö Odovakarin avukseen perintähommiin. Elokuussa 476 Odovakar surmasi Oresteen ja 4.9.476 hän syrjäytti vallasta Romulus Augustuksen. Syrjäytetty keisari ol...

syksy 490 eaa. Kreikkalaiset löivät persialaisarmeijan Marathonissa Marathonin tasangolla ( sijainti ) käytiin syksyllä 490 eaa. persialaissotien ensimmäinen suuri taistelu, joka on nähty länsimaiden historian käännekohtana. Tie sotaan alkoi Joonian (nyk. Turkkia) kreikkalaisissa siirtokunnissa, jotka olivat Persian vallan alla. Vuonna 499 siirtokunnat nousivat kapinaan ja saivat tukea Ateenalta ja Eretrealta. Kuningas Dareios sai murskattua kapinan väkivalloin 493 eaa., jonka jälkeen hänen katse siirtyi Kreikkaan. Seuraavana vuonna hän lähetti laivaston Kreikkaan, mutta se haaksirikkoutui myrskyssä Athos-vuoren luona. Toinen hyökkäys alkoi kaksi vuotta myöhemmin.Persialaisilla oli apunaan Ateenan entinen tyranni Hippias. Heitä johti Artafernes ja meedialainen Dates. Persialaiset tuhosivat Eretrian ja nousivat maihin Marathonissa. Ateena sai tukea vain Plataian kaupungilta, spartalaiset viivyttivät uskonnollisen juhlan vuoksi.  Kreikkalaisten ylipäällikkönä oli Kallimakhos, mutta s...

n. 1360 eaa. Egyptin faarao Amenofis IV korvasi egyptiläiset jumalat auringonkiekon palvonnalla. Faarao Amenofis III:n poika Amenofis IV nousi Egyptin valtaistuimelle noin 1360 eaa. Jo hänen isänsä oli suosinut auringonkiekko Atonin palvontaa yli muiden jumalien, mutta Amenofis IV vei palvonnan uudelle tasolle. Viidentenä hallitusvuotenaan hän katkaisi välit auringonjumala Amonin papiston kanssa ja hylkäsi Atonia lukuunottamatta kaikki muut jumalat. Hän otti nimekseen Akhenaten (tai Ekhnaton), mikä tarkoittaa "Atonille mieluinen". Lisäksi hän siirsi pääkaupungin Akhetateniin, "Atonin taivaanrantaan", nykyiseen El-Amarnaan. Akhetatenin ajan temppeleissä ja haudoissa olevissa kuvissa faarao perheineen palvoo ainoastaan Atonia. Kuvissa palvojat kurottavat käsiään kohti Atonia symboloivaa auringonkiekkoa, jonka valo säteilee heidän käsille. Muut jumalat Akhetaten poisti temppeleistä, mukaanlukien Amonin. Näinpä Akhenatenin uskontoa on pidetty ensimmäisenä monoteismi...