Tekstit

776 eaa. Olympiassa pidettiin urheilukisat

776 eaa. Ensimmäiset historiankirjoihin päätyneet Olympian kisat. Kisat kestivät vain yhden päivän ja ainoa laji oli stadionin juoksu (192 m). Juoksukilpailun voittaja oli Koroibos, elisläinen kokki. Olympia oli yhteiskreikkalainen kulttipaikka Peloponnesoksen länsilaidalla. Sinne rakennettiin Zeuksen ja Heran yhteinen temppeli 600-luvulla eaa., mutta jälkiä ihmisistä on jo 2000-luvulta eaa. Antiikin ajan seitsemään ihmeeseen luettu Zeuksen patsas oli hänelle omistetussa temppelissä Olympiassa. Sen veisti Feidias 400-luvun eaa. puolivälissä. Olympiassa alettiin pitää urheilukisoja viimeistään vuonna 776 eaa. Olympian kisojen alkuhistoria on tuntematon, mutta niiden juuret ulottuvat syvemmälle menneisyyteen: Iliaassa kuvataan Akhilleuksen järjestäneen kuolleen Patrokloksen muistoksi kisat. Tarun mukaan kisat saivat alkunsa, kun Pisan kuningas Oinomaios lupasi tyttärensä Hippodameian puolisoksi sille, joka voittaisi hänet kilpa-ajoissa. Pelops voitti hänet ja sai Hippodameian. Toisen myy...

Rooman valtakunta a:sta ö:hön

Kuva
Veistos Vapriikin Ostia-naäyttelyssä vuonna 2019. Rooman valtakunta a:sta ö:hön Augustus oli Rooman ensimmäinen keisari, syntymänimeltään Gaius Octavianus. Gaius Julius Caesar oli hänen isoeno ja Caesar adoptoi hänet perillisekseen. Caesarin kuoleman jälkeen Octavianus alkoi nimittää itseään Caesariksi. Nimen Augustus antoi Rooman senaatti vuonna 27 eaa., kun hänet nimitettiin Rooman ensimmäiseksi keisariksi. Brutus -nimisiä henkilöitä sekaantui Rooman historian käännekohtiin kahdesti. Tunnetumpi Brutus osallistui Caesarin salamurhaan 44 eaa. Vähemmän tunnettu Brutus johti roomalaisen legendan mukaan kapinaa Rooman viimeistä kuningasta Tarquinus Superbusta vastaan 509 eaa. Nämä Rooman varhaishistorian tapahtumat ja henkilöt ovat historiallisesti epävarmoja. Gaius Julius Caesar tuli jo mainittua kahdessa edellisessä kirjaimessa. Caesar valtasi Gallian ja hyökkäsi Britanniaan. Voitettuaan Rooman kansalaissodan hänestä tuli Rooman elinikäinen diktaattori. Sen vuoksi hänet murhattiin Roo...

Suomea ja suomen kieltä ennen Agricolaa

Vanhimmat selvästi Suomea käsittelevät tai suomenkieliset tekstit tehtiin vasta keskiajalla. Tacitus kertoi Pohjois-Euroopan kansoista vuoden 98 teoksessaan Germania. Kirjassa mainittiin myös fennit, joita on pidetty suomalaisina, vaikka saattoivat he olla myös saamelaisia. Hänen mukaan fennit olivat villejä ja käsittämättömän köyhiä, käyttivät ravintonaan kasveja, vaatteinaan nahkoja ja nukkuivat maassa. Asumuksia heillä ei ollut. Ainoa varallisuus oli nuolet, jotka tehtiin raudan puutteessa luusta. Lapsillakaan ei ollut oksista tehtyä rakennelmaa kummempaa suojaa. Mutta Tacituksen mukaan he olivat "saavuttaneet vaikeimman tavoitteen, sillä heidän ei edes tarvinnut toivoa mitään".  Tuskin sentään saamelaiset sen enempää kuin suomalaisetkaan noin kurjasti elivät. Tacituksen teksti käytännössä vain kuvasi roomalaisten ennakkoluuloja pohjoisen "barbaarikansoja" kohtaan. Ensimmäinen suomalaisia käsitellyt asiakirja oli paavin Gravis Admodum -bulla 9. syyskuuta 1171 tai...

Planeettoja ja jumalia

Kuva
Epätavallinen vuosi sai jatkoa, kun Venukselta löydettiin mahdollisen elämän merkkejä. Sodan jumalan Marsin sijaan elämää ehkä ylläpitääkin rakkauden jumala. Yllätys? Planeetoista paljain silmin nähtävät Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus on nimetty roomalaisten jumalien mukaan. Historiallisella ajalla löydettiin Neptunus ja Uranus. Ensin mainittu nimi tuli roomalaisilta ja jälkimmäinen kreikkalaisilta. Miksihän näitä ja muita viittauksia muinaisiin jumaliin ei haluta juuria pois yhtä kiivaasti kuin kaikkea kristinuskoon viittaavaa? Joka tapauksessa, seuraavassa hieman näistä jumalista planeettojen takana. Mercurius oli roomalaisten kaupankäynnin ja kauppiaiden jumala sekä jumalten sanansaattaja. Hänet rinnastettiin kreikkalaiseen Hermekseen, joka saattoi kuolleiden sielut manalaan. Mercuriuksen äiti oli Maia ja kauppiaat viettivät Mercuriuksen juhlaa toukokuussa. Toukokuu on latinaksi maius, mistä on johdettu kuukauden nimi moneen kieleen. Milon Venus ( Wikimedia Commons ) Ve...

410: Gootit ryöstivät Rooman

 24.8.410: Gootit ryöstivät Rooman Alarikin johdolla. Valtakunnan sydän vallattiin ensimmäisen kerran lähes 800 vuoteen. kaupunki, joka valtasi koko maailman, tuli itse vallatuksi".  - Pyhä Jerome Gootit olivat aiheuttaneet roomalaisille harmaita hiuksia jo aiemmin. Heillä oli hyvin muistissa vuoden 378 Adrianopolin taistelu, jossa gootit murjoivat roomalaisarmeijan perusteellisesti ja tappoivat keisari Valensin. Toisaalta roomalaiset ja gootit solmivat myös liittoja. Goottien johtaja Alarik tuki Itä-Roomaa Frigidusjoella vuonna 397. Itä voitti taistelussa Länsi-Rooman ja liitti sen itseensä. Alarik jäi mielestään vaille ansaitsemaansa palkkiota ja vuonna 410 suhdanteet olivat pakkasen puolella. Tokihan tässä välissä ehti tapahtua paljon, mutta keskitytään nyt Rooman ryöstöön. Alarik piiritti Rooman syksyllä 409. Ravennassa majaillut keisari Honorius kieltäytyi neuvottelemasta, joten piiritys sai jatkua. Piiritys kesti lähes vuoden, kunnes joku avasi Porta Salarian portit 24. ...

Seksiä ja seksityötä antiikin aikana

 Minun rakkaani, minun kultaseni, leikitään hetki: leikkikenttänä olkoon tämä vuode ja minä sinun hevosesi..." - kirjoitus rakennuksessa Pompeijissa Roomalaisille kaupunkien seinät ja muurit olivat kuin sosiaalinen media, johon kirjoitettiin monenlaisia viestejä. Seinillä jaettiin seksikokemuksia, ilotytöt mainostivat palvelujaan ja saivat palautetta asiakkailtaan. Ja antoivat palautetta. Seksin kuvallistakin ilmaisua riitti  Roomassa ja muuallakin yllin kyllin . Toisaalta näyttää, että antiikin kulttuureissa suhtauduttiin seksiin vapaammin kuin tänä päivänä, mutta toisaalta kyllä silloinkin asetettiin nykyvalossa ristiriitaisiakin rajoituksia seksin harrastamiselle. Roomassa ei tehty eroa hetero- ja homoseksualisuuden välillä, eikä latinan kielessä ollut näille sanoille vastineita. Homoseksi oli kielletty kahden vapaan (ei-orjan) aikuisen roomalaisen miehen välillä. Vapaan miehen tuli olla seksissä dominoivassa asemassa, joten hän sai harrastaa homoseksiä vain orjan tai nuore...

Vammaiset Rooman valtakunnassa ja 21. vuosisadalla

 Vammaisten asema 2000-luvun länsimaissa on parempi kuin koskaan aiemmin. Muinaisissa valtakunnissa vammaisia lapsia jopa surmattiin, mutta tilanne ei ollut ihan yksinkertainen. Maailma oli 2000 vuotta sitten julma paikka ja elämä jatkuvaa kamppailua. Ihmisillä ei välttämättä ollut mitään resursseja huolehtia vaikeasti vammaisista lapsista. Niin raadollista kuin se onkin, lapset saattoivat päästä jopa helpommalla. Poikkeuksiakin oli. Ilmeisesti kuuro Quintus Pedius menestyi kuvataiteilijana Roomassa 1. vuosisadalla jaa. Hän sai koulutukseensa tukea keisari Augustukselta. Tampereen Vapriikissa on näyttely, joka esittelee elämää Rooman valtakunnan Ostian kaupungissa 100- ja 200-luvuilla. Näyttelyssä oli erään työmiehen luuranko, jolla oli synnynnäinen rakennevika leuassa. Sen takia ei voinut avata suutaan. Häneltä oli poistettu muutama hammas, jotta pystyi syömään. Luuranko paljasti, että hän oli tehnyt fyysistä työtä, eli jonkun oli todellakin täytynyt huolehtia hänestä. Vammaisten ...

Miksi opiskella historiaa

Kuva
Historia opettaa virheistä George Santayanan sanoin, joka ei muista menneisyyttään, on tuomittu toistamaan se. Historia on aiempien sukupolvien virheistä oppimista. Esimerkiksi molemmat maailmansodat seurasivat nationalismin nousua, joten toisen jälkeen perustettiin EU:n ja YK:n kaltaisia järjestöjä lisäämään maiden välistä vuorovaikutusta. Menneisyydestä oli opittu. Historia auttaa ymmärtämään nykyaikaa ja ennustamaan tulevaa Jos kuvitellaan historian olevan kirja, nykyhetki on sen viimeinen kappale. Voiko sitä ymmärtää lukematta koko kirjaa? Historian tuntemus auttaa seuraamaan ja ymmärtämään nykyisiä tapahtumia ja niiden syitä. Nykyhetken syvempi ymmärtäminen auttaa ennustamaan tulevaa. Historia ei tietysti koskaan toista itseään, kun olosuhteet ovat aina erilaiset, mutta joskus historia voi auttaa ennakoimaan tulevia tapahtumia, Historia merkitsee edelleen Makedonia täytyi nimetä uudelleen Pohjois-Makedoniaksi, koska nykyisellä Makedonialla ei ole tekemistä antiikin valtakunnan kan...

Harhakäsityksiä historiasta

Listaan muutamia harhakäsityksiä antiikista ja keskiajasta. Keskiajan osalta suosittelen lukemaan myös Jaakko Tahkokallion kirjan Pimeä aika . Caesar sanoi "sinäkin Brutukseni!" Caesarin on väitetty lausuneen viimeisinä sanoinaan "sinäkin Brutukseni", kun huomasi Brutuksen murhaajiensa joukossa. Roomalaiset historiankirjoittajat eivät tukeneet käsitystä: Suetonius kirjoitti yli 100 vuotta myöhemmin Caesarin sanoneen kreikaksi "Sinäkin, poikani!". Plutarkhos taas ei väittänyt Caesarin sanoneen mitään. Sanat "Sinäkin, Brutus!" esiintyy sen sijaan Shakespearen näytelmässä. Kirkko pimitti tietoa ja hidasti tieteen kehitystä keskiajalla Euroopan ensimmäiset yliopistot perustettiin keskiajalla ja munkit kopioivat antiikin tekstejä luostareissa. Itse asiassa ilman heidän työtään olisimme menettäneet suurimman osan antiikin teksteistä. Katolinen kirkko jopa tuki tieteellistä tutkimusta. Kleopatra oli (kaunis ja) egyptiläinen Kleopatra oli makedonialaisen...

Sokeita Kreikan mytologiassa

Antiikin ajan tunnetuin sokea oli kreikkalainen runoilija, Homeros. Hänen nimiin on laitettu runoelmat Ilias ja Odysseia. Homeroksen historiallisuus on epävarma, mutta sokeus on tuttu teema Odysseiassa. Kertomuksessa Odysseus miehistöineen joutui Polyfemos -kykloopin vangiksi hänen luolaan. Odysseus sokaisi Polyfemoksen ja pääsi pakoon kykloopin paimentamien lampaiden villassa kiinni roikkuen. Polyfemos ei saanut apua muilta kykloopeilta, kun Odysseus oli väittänyt nimekseen ei kukaan. Kreikan mytologiassa sokeus olikin usein tapa saada joku avuttomaksi. Toinen tarina kertoo Forguksen tyttäristä, joilla oli vain yksi yhteinen silmä. Perseus saattoi kiristää heitä varastamalla tuo silmä. Sokeus oli myös usein rangaistus. Tietäjä Fineus sokaistiin, kun hän paljasti jumalten salaisuudet. Legendan mukaan lyyrikko Stesikhoros syytti runossaan Helenaa Troijan sodasta, minkä seurauksena Helena sokaisi hänet. Kun Stesikhoros kirjoitti Helenaa ylistävän runon, hän sai näkönsä takaisin. Oidipus ...