Tekstit

30.11.1939: Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen

30.11.1939: Neuvostoliitto aloitti  tykkitulen  Karjalan kannaksella  kello 6.50 ja käynnisti hyökkäyksen koko itärajan pituudelta. Useita paikkakuntia, kuten Helsinkiä, Turkua ja Viipuria pommitettiin. Helsingissä pommitukset vaativat 91 uhria. Talvisota oli syttynyt. Talvisotaan johtanut tapahtumaketju käynnistyi 23. elokuuta, kun Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen. Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa suurvallat jakoivat Euroopan. Neuvostoliiton etupiiriin päätyivät Itä-Puola, Baltian maat ja Suomi. Molemmat maat ryhtyivät toteuttamaan sopimusta syksyn kuluessa. Stalinin mielestä Suomen raja oli liian lähellä Leningradia, joten pieni Suomi oli uhka suurelle ja mahtavalle Neuvostoliitolle. Lokakuussa Suomi saikin kutsun Moskovaan neuvotteluihin Neuvostoliiton aluevaatimuksista. Suomi oli valmis vain pieniin myönnytyksiin, eikä Neuvostoliitto joustanut vaatimuksissaan merkittävästi. Niinpä neuvottelut päättyivät marraskuussa umpikujaan. Tekosyynä hyö...

Ajatuksia uudesta Tuntemattomasta

Väinö Linnan romaani saa uuden elokuvaversion noin 30 vuoden välein. Romaani julkaistiin vuonna 1954 ja Edvin Laineen ohjaama elokuva tuli ensi-iltaan jo seuraavan vuoden joulukuussa. Rauni Mollbergin ohjaama versio valmistui vuonna 1985 - 30 vuotta ensimmäisen elokuvan ja 40 vuotta sodan päättymisen jälkeen. Uusimman versio, Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan kävin katsomassa maanantaina. Uusi elokuva oli hyvin vaikuttava ja koskettavakin teos. Sodan järjettömyys tuli vahvasti esille, varsinkin elokuvan lopussa. Alussa suomalaisten eteneminen oli lähes juhlaa, mutta kun sodan suunta muuttui, seurasi kaaos, pakokauhu ja epätoivo. Aselevon tultua voimaan 4.9.1944 suomalaiset lopettivat ampumisen venäläisten puolelle, mutta venäläiset jatkoivat sotaa vielä yhden päivän. Sota tuntui vain jatkuvan ja jatkuvan - elokuvan loppu näytti kouriintuntuvasti sen millainen tunnelma suomalaisten puolella rintamaa ehkä sinä päivänä oli. Louhimiehen versiossa oli myös vähemmän huumoria...

Suomen itsenäistyminen

Kuva
Tänä vuonna Suomen itsenäistymisestä tulee 100 vuotta ja sitä on juhlittu pitkin vuotta monin tavoin. 6.12.1917 Suomen eduskunta hyväksyi Suomen senaatin itsenäisyysjulistuksen Venäjästä. Siinä vaiheessa Suomi oli ollut osa Venäjää vuodesta 1809 asti. Suomi oli nauttinut laajasta autonomiasta vuoteen 1899, jolloin Venäjän keisari antoi ns. helmikuun manifestin, joka rajoitti itsehallintoa. Alkoi sortovuodet, jotka päättyivät Venäjän vallankumoukseen ja Suomen itsenäistymiseen. 1917 15.3. (juliaaninen kalenteri 2.3): Helmikuun vallankumous: Venäjän tsaari, Nikola II luopui vallastaan. Porvarillinen väliaikainen hallitus otti vallan Venäjällä. 16.3. Venäläiset sotilaat vangitsivat Suomen kenraalikuvernöörin F. A. Seynin ja senaatin talousosaston varapuheenjohtajan Mihail Borovitinovin. 19.3.  M. A. Stahovitsh nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi. 20.3.  Venäjän väliaikainen hallitus päätti sortokauden maaliskuun manifestillä. 18.7. Suomen eduskunta hyväksyi valtalain ääni...

Jeanne d'Arcin elämä

30.5.1431: Vain 19-vuotias Jeanne d'Arc poltettiin roviolla tuomittuna noituudesta ja harhaopista. Jeanne d'Arcin tarina on keskiajan Euroopan erikoisimpia. Hän syntyi Ranskan Domremyn kylässä vuonna 1412 kun satavuotinen sota Englannin ja Ranskan välillä oli riehunut lähes 80 vuotta. Vuoden 1415 Azincourtin taistelussa Englanti valtasi koko Pohjois-Ranskan. Pahoin alakynteen jääneet ranskalaiset odottelivat ihmettä. Se ihme kolkutteli jo ovea. Jeanne koki ensimmäiset näkynsä vain 13-vuotiaana kotinsa puutarhassa. Jeannen mukaan arkkienkeli Mikael ja pyhimykset Katariina Aleksandrialainen ja Margareeta Antiokialainen käskivät häntä vapauttamaan Ranska. Syvästi uskonnollinen tyttö uskoi saaneensa tehtävän Jumalalta ja tarttui toimeen. Jeanne onnistui vakuuttamaan ihmiset tehtävästään ja vuonna 1429 hän pääsi kruununprinssi Kaarle VII:n luo Chinoniin. Jeannen kerrotaan tunnistaneen Kaarlen vaikka hän oli naamioituneena hoviväkensä keskellä. Kaarle vakuuttui Jeannesta...

Kiinan historiaa: Ming- ja Qing-dynastiat

Kuva
Viinikannu Qing-dynastian ajalta Vapriikin näyttelyssä. Kävin Tampereen Vapriikissa Kielletty kaupunki -näyttelyssä. Kielletty Kaupunki on suuri palatsialue Pekingin keskustassa, joka rakennettiin 1406-1420. Kaupunkiin pääsivät vain Kiinan keisari, virkamiehet, palvelijat, vartijat ja joukko aatelisia, mutta tavallisilla kansalaisilla ei ollut sinne mitään asiaa. Kaupunki pysyi salattuna vallan keskipisteenä keisarivallan romahdukseen asti vuoteen 1912. Mielenkiintoinen näyttely keskittyy Kiellettyyn kaupunkiin ja elämään siellä, mutta tässä tekstissä poraudun siihen, mitä Kiinassa oikeastaan tapahtui tuona aikakautena. Kun kaupunki rakennettiin, Kiinaa hallitsi Ming-dynastia. Sen perusti entinen buddhalainen munkki Zhu Yuanzhang (Taizu) vuonna 1368 syöksemällä vallasta Kiinaa hallineet mongolit. Pääkaupunki oli aluksi Nanjingissa, mutta se siirrettiin Pekingiin kun Kielletty kaupunki valmistui. Tiede, teknologia ja kulttuuri kukoistivat dynastian aikana. Kiinalaiset tekivät pitkiä pu...

Milloin toinen maailmansota alkoi?

Toinen maailmansota Euroopassa päättyi 8.5.1945 Saksan antautumiseen. Aasiassa sota jatkui vielä syksyyn asti, kunnes Japani antautui Yhdysvalloille. Maailmansodan loppumisaika on melko yksiselitteinen, mutta milloin se alkoi? Sodan yleensä katsotaan alkaneen 1.9.1939, kun Saksa hyökkäsi Puolaan. Vaikka sotaa oli käyty Aasiassa jo ennen tuotakin päivää, eikä koko maailma suistunut yhdessä päivässä täysimittaiseen sotaan. Niinpä sodan alkupäivä voisi yhtä hyvin olla joku toinenkin. 7.7.1937  Japani hyökkäsi Kiinaan. Vaikka sotatila maiden välillä kesti maailmansodan loppuun asti, maailmansodan ei katsota alkaneen tästä päivästä. Sodat Euroopassa ja Aasiassa olivat vielä kaksi erillistä sotaa. 15.3.1939  Saksa miehitti koko Tsekkoslovakian. Saksa ei kohdannut aseellista vastarintaa, eikä tämäkään ole maailmansodan alkupäivä. Mutta tapahtuma osoitti Isolle-Britannialle myönnytyspolitiikan epäonnistuneen. Hitlerin vaatimuksiin oli jatkuvasti myönnytty odottaen ettei hän aloitt...

21.4.753 eaa. Rooma perustettiin

21.4.753 eaa. Legendan mukaan kaksosveljet Romulus ja Remus perustivat Rooman. Roomalaisen legendan mukaan Romuluksen ja Remuksen vanhemmat olivat Mars-jumala ja papitar Rhea Silvia. Heidät jätettiin jokeen korissa, joka ajautui kosteikkoon Rooman Palatium-kukkulan juurelle. Sieltä naarassusi löysi lapset ja vei heidät luolaan. Susi imetti heitä siellä, kunnes Faustulus-paimen löysi veljekset. Paimen antoi pojat vaimonsa huolehdittaviksi. Kasvettuaan aikuiksi Romulus ja Remus perustivat Rooman. Perustamisen yhteydessä veljeksille tuli kiistaa ja Romulus murhasi veljensä. Romuluksesta tuli Rooman ensimmäinen kuningas. Tämä tarina ja päivämäärä Rooman perustamisesta on mitä luultavammin myyttiä, sillä Rooman alueella on ollut asutusta jo 1000-luvulta eaa. Romulus ja Remuskaan eivät liene historiallisia henkilöitä. Päivämäärä on peräisin roomalaiselta historiankirjoittajalta Marcus Terentius Varrolta, joka 1. vuosisadalla eaa. kirjasi Rooman historian  vuodesta 753 eaa. Perimätieto ke...

Homohistorian vuosilukuja

Tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan maaliskuussa eduskunnan kumottua Aito avioliitto -aloitteen. Historian saatossa suhtautuminen homoihin on vaihdellut eri kulttuureissa ja aikakausina, mutta 1900-luvun alussa se oli rikos monissa Euroopankin maissa, kuten Suomessa. Muutos asenteissa viimeisten vuosikymmenien aikana on ollut nopea. n. 600 eaa. Kreikan Lesboksen saarella asui kreikkalainen naisrunoilija, Sapfo. Hän opetti Lesboksen saarella nuorille tytöille tanssia, musiikkia ja runoutta. Runot olivat pääasiassa rakkausrunoja naisille, joista on säästynyt vain pieni osa, kuten ylistyslaulu Afroditelle. Sana lesbo on johdettu Sapfon kotisaaren nimestä. 1894 Homoseksuaalisuus kriminalisoitiin Suomessa. 1895 Irlantilainen kirjailija Oscar Wilde tuomittiin homoseksuaalisuudesta. 1954 Englantilainen mateemaatikko Alan Turing teki itsemurhan. Hänen panos oli merkittävä natsien salakoodin avaajana toisessa maailmansodassa. Hän jäi vaille kiitosta homoseksuaalisuuden vuoksi. Turing tu...

15.2.1899: Helmikuun manifesti ja suuri adressi

Kuva
Suomelle autonomian myöntäneen Keisari Aleksanteri I:n patsas kukitettiin 13.3.1899. (Wikipedia) 15.2.1899: Venäjän keisari antoi helmikuun manifestin, jolla ilmoitti rajoittavansa Suomen autonomiaa. Suomi oli ollut autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa vuodesta 1809 lähtien. Suomen erityisasema oli niin laaja, että venäläiset tunsivat Suomessa käydessään päätyneensä ulkomaille. Helmikuussa 1899 kaikki näytti muuttuvan. Venäjän keisari Nikolai II antoi manifestin, jossa ilmoitti että koko Venäjää koskevien lakien säätämisessä noudatetaan Venäjän lainsäädäntöjärjestystä ja Suomen valtiopäivillä olisi niihin vain lausunnonanto-oikeus. Suomalaiset pitivät manifestia perustuslain rikkomisena ja pelkäsivät autonomian menettämistä. Manifestista tyrmistyneet suomalaiset päättivät koota ns. suuren adressin, jossa ilmaistiin keisarille suomalaisten huoli autonomian puolesta. Vapaaehtoiset keräsivät adressiin parissa viikossa puoli miljoonaa nimeä ympäri maata. Sen ajan kulkuyht...

Parhaat euroviisut

Suomen euroviisukarsinnat päättyi viikko sitten ja Suomen 51. euroviisuksi valittiin Norma Johnin oikein hieno  Blackbird . Euroviisuihin on kilpailun 61 vuoden historiaan mahtunut yli 1400 viisua, joiden joukossa on paljon huteja, mutta on helmiäkin. Tein listan 12  parhaasta euroviisusta aikajärjestyksessä ja siinä samalla esittelen muutamia muitakin hyviä euroviisuja. Kirjoitin aiemmin myös parhaimmista euroviisuvoittajista . #1 Gigliola Cinquetti - Non ho l'età  (Italia 1964) Gigliola Cinquetti oli vuonna 1964 Italian edustajana vain 16-vuotiaana. Kauniin melodian ja lauluäänen kanssa kauniisti sointuva italian kieli tekee Non ho l'etàsta nappiosuman ja parhaan euroviisuvoittajan. Vuoden 1964 voitto oli Italian ensimmäinen ja toista saapasmaassa odotettiin vuoteen 1990. #2 Vicky Leandros - Après toi  (Luxemburg 1972) Vicky Leandrosin esittämä hieno euroviisuklassikko Après toi voitti Euroviisut 1972. Se oli jo Luxemburgin kolmas voittoviisu yhteensä viidestä...