Tekstit

490 eaa. Marathonin taistelu

syksy 490 eaa. Kreikkalaiset löivät persialaisarmeijan Marathonissa Marathonin tasangolla ( sijainti ) käytiin syksyllä 490 eaa. persialaissotien ensimmäinen suuri taistelu, joka on nähty länsimaiden historian käännekohtana. Tie sotaan alkoi Joonian (nyk. Turkkia) kreikkalaisissa siirtokunnissa, jotka olivat Persian vallan alla. Vuonna 499 siirtokunnat nousivat kapinaan ja saivat tukea Ateenalta ja Eretrealta. Kuningas Dareios sai murskattua kapinan väkivalloin 493 eaa., jonka jälkeen hänen katse siirtyi Kreikkaan. Seuraavana vuonna hän lähetti laivaston Kreikkaan, mutta se haaksirikkoutui myrskyssä Athos-vuoren luona. Toinen hyökkäys alkoi kaksi vuotta myöhemmin.Persialaisilla oli apunaan Ateenan entinen tyranni Hippias. Heitä johti Artafernes ja meedialainen Dates. Persialaiset tuhosivat Eretrian ja nousivat maihin Marathonissa. Ateena sai tukea vain Plataian kaupungilta, spartalaiset viivyttivät uskonnollisen juhlan vuoksi.  Kreikkalaisten ylipäällikkönä oli Kallimakhos, mutta s...

Akhenaten ja Amarna-kausi

n. 1360 eaa. Egyptin faarao Amenofis IV korvasi egyptiläiset jumalat auringonkiekon palvonnalla. Faarao Amenofis III:n poika Amenofis IV nousi Egyptin valtaistuimelle noin 1360 eaa. Jo hänen isänsä oli suosinut auringonkiekko Atonin palvontaa yli muiden jumalien, mutta Amenofis IV vei palvonnan uudelle tasolle. Viidentenä hallitusvuotenaan hän katkaisi välit auringonjumala Amonin papiston kanssa ja hylkäsi Atonia lukuunottamatta kaikki muut jumalat. Hän otti nimekseen Akhenaten (tai Ekhnaton), mikä tarkoittaa "Atonille mieluinen". Lisäksi hän siirsi pääkaupungin Akhetateniin, "Atonin taivaanrantaan", nykyiseen El-Amarnaan. Akhetatenin ajan temppeleissä ja haudoissa olevissa kuvissa faarao perheineen palvoo ainoastaan Atonia. Kuvissa palvojat kurottavat käsiään kohti Atonia symboloivaa auringonkiekkoa, jonka valo säteilee heidän käsille. Muut jumalat Akhetaten poisti temppeleistä, mukaanlukien Amonin. Näinpä Akhenatenin uskontoa on pidetty ensimmäisenä monoteismi...

218 eaa. Hannibal ylitti Alpit

218 eaa. - Toinen puunilaissota alkoi Karthagon ja Rooman välillä. Hannibal yllätti roomalaiset ylittämällä Alpit ja hyökkäämällä suoraan Italiaan. "Luuletteko Alppien olevan mitään muuta kuin korkeita vuoria!" - Hannibal sotilailleen Tie kohti toista puunilaissotaa alkoi pian ensimmäisen (264-241 eaa.) päätyttyä. Karthago menetti Roomalle Sisilian ja pian sodan jälkeen Rooma valtasi myös Sardinian ja Korsikan. Niistä tulivat Rooman ensimmäiset provinssit. Menetykset saivat karthagolaiset etsimään uutta maata Espanjasta. Hamilkar lähetettiin sinne vuonna 238 eaa. ja hän menestyi valloitusretkillä hyvin kaatumiseensa asti vuoteen 227 eaa. Hamilcaria seurasi hänen vävynsä Hasdrubal, jonka gallisoturi tappoi 221 eaa. Nyt oli Hamilkarin pojan, Hannibalin vuoro loistaa. Hamilkar oli vannottanut poikansa vihaamaan Roomaa, minkä hän myös tuli näyttämään roomalaisille. Karthagon ja Rooman etupiirien rajaksi Espanjassa oli sovittu vuonna 226 eaa. Hebrusjoki (nyk. Ebrojoki). Kun vuonna...

Kuurojen viikon linkkikokoelma

Viime viikolla vietettiin kansainvälistä kuurojen viikkoa. Asian mukaisesti myöhässä päätin koota linkkejä ja tiedonmuruja kuurojen ja viittomakielen maailmasta. Ihan aluksi huomio myyttiin viittomakielen kansainvälisyydestä. Saatuaan tietää että viittomakieli ei ole kansainvälistä, moni kysyy miksi se sitten ei ole. Vastaus: Koska se ei ole keksitty kieli sen enempää kuin puhutut luonnolliset kielet. Kuurojen yhteisöt ovat olleet pieniä ja eristyksissä eri puolilla maailmaa, joten yhteisöissä on syntynyt erilliset kielet. Ei ole mahdollista että niissä olisi toisistaan tietämättä kehittynyt samanlainen viittomakieli, koska ihmiset ajattelevat asioista eri kulttuureissa eri tavoin. Jos sinun pitäisi keksiä viittoma kissalle, olisiko kissan silitystä kuvaava ele todellakin ainoa asia, joka kissasta tulisi mieleen? Suomalaista viittomakieltä voit opiskella Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirjasta tai Signwikistä . Uskontoon liittyviä viittomia löytyy myös  kirkon nettisivul...

Vammaisten työllistyminen

Helsingin Sanomissa oli artikkeli osatyökykyisten työllistymisestä . Myös Länsiväylä -lehti tarttui aiheeseen kertomalla kuuron Teemu Kuusiston työnhausta . Vammaisten työllistyminen on monesti kiven takana. Kun työelämä nykyisin vaatii ihmisiltä paljon, ei ole ihme että vammaiset meinaa jäädä jalkoihin. Työn saaminen on vaikeaa, vaikka yhteiskunta tulee monilla tavoin jo vastaan: on työantajalle voidaan maksaa palkkatukea, työnantajan ei tarvitse maksaa vammaisten tarvitsemia apuvälineitä tai viittomakielisen käyttämää tulkkia. On myös erilaisia projekteja, joissa palkataan töihin juuri vammaisia. Nämäkään asiat eivät näytä olevan riittäviä. Ongelmana on työnantajien tietämättömyys ja ennakkoluulot. Ei kuulon puuttuminen tee ihmistä tyhmäksi, eikä vammainen työntekijä ole jatkuvasti sairaslomilla. Mutta kaikki asiat eivät ole ennakkoluuloja: Apuvälineitä tai tulkkia tarvitseva vammainen työnhakija on haljussa asemassa, jos samaa työtä hakee 50 ihmistä, joilla ei ole näitä tarpei...

Kasvissyönti vai lihansyönti?

Elämän kunnioitus on keskeisiä arvoja Buddhan opetuksissa. Viidestä periaatteesta jo ensimmäinen kieltää tappamisen. Eläimiä pidetään tietoisina ja tuntevina olentoina ja siksi yhtä arvokkaina kuin ihmisiäkin. Dhammapadassa sanotaan: "Kaikki olennot rakastavat elämää; kaikki olennot pelkäävät kuolemaa. Älä siis tapa, äläkä laita tappamaan". Niinpä monet buddhalaiset länsimaissa ovat kasvissyöjiä. Valinta on ihan hyvä, mutta myös lihansyönnille on perusteensa buddhalaisuudenkin näkökulmasta Lihansyönti ei itsessään ole mitenkään väärin . Joskus lihansyönti voi olla ainoa vaihtoehto ja syöväthän eläimetkin toisiaan. Eläimiin vetoaminen ei tosin ole täysin ongelmatonta: esimerkiksi kannibalismi on tavallista joidenkin lajien keskuudessa... Mutta pointtihan on se, että ihminenkin on vain eläin ja ruoaksi päätyneelle eläimelle on sama syökö sen ihminen vai jokin toinen eläin. Suurempi ongelma onkin tehotuotanto, jossa eläimiä kohdellaan todella huonosti. "Eläimetkin syövät ...

Keskiajan alkutahdit

Syyskuussa 476 germaanipäällikkö Odovacar syrjäytti Länsi-Rooman viimeisen keisarin ja pisti pisteen Rooman valtakunnan tarulle. Jälkimaailma piti tapahtumaa niin dramaattisena, että katsoi Euroopan siirtyneen siitä hetkestä keskiajalle. Rooman valtakunta jaettiin kahtia viimeisen kerran vuonna 395 Itä- ja Länsi-Roomaan. Länsi-Roomasta oli 470-luvulle tultaessa enää rippeet jäljellä. Länsi-Rooman keisariksi tuli vuonna 474 Julius Nepos. Hän ehti olla virassaan vuoden, kun armeijan ylipäällikkö Orestes nousi keisaria vastaan. Orester syrjäytti Nepoksen, joka pakeni Dalmatiaan (Albania). Itä-Rooman keisari Zenon piti Neposta laillisena Rooman keisarina Nepoksen kuolemaan asti vuonna 480. Lokakuussa 475 Orestes nimitti vain 14-vuotiaan poikansa Romulus Augustuksen nukkekeisariksi ja hallitsi hänen kautta. Hänenkin valtakausi loppui lyhyeen: elokuussa seuraavana vuonna germaanipäällikkö Odovacar hyökkäsi Italiaan ja tappoi Oresteen. Syyskuun 4. päivä Odovacar syrjäytti Romulus Augustuksen,...

Neljä jaloa totuutta

Neljä jaloa totuutta on Buddhan opetuksen peruskivi ja ne Buddha opettikin ensimmäisenä valaistumisensa jälkeen. Oikeastaan neljään jaloon totuuteen voidaan tiivistää kaikki Buddhan opetukset. Niitä ei ole tarkoitettu sokeasti uskottavaksi jumalalliseksi totuudeksi. Ne kertovat todellisesta maailmasta ja ne tulee todeta oikeiksi itse oman havainnoinnin kautta. Neljä jaloa totuutta opettavat kärsimyksestä (dukkhasta), sen syystä ja loppumisesta. Neljä jaloa totuutta ovat: 1. Ensimmäinen jalo totuus: totuus dukkhasta 2. Toinen jalo totuus: totuus dukkhan alkuperästä (samudaya) 3. Kolmas jalo totuus: totuus dukkhan loppumisesta (nirodha) 4. Neljäs jalo totuus: totuus dukkhan loppuun johtavasta tiestä (magga) Ensimmäinen jalo totuus (Dukkha) Ensimmäisen jalon totuuden mukaan elämä on dukkha. Dukkha käännetään usein kärsimykseksi, jolloin tämä kohta saa muodon "Elämä on kärsimystä". Kärsimys on kuitenkin aivan liian kapea käännös, sillä dukkha tarkoittaa kaikenlaisia kie...

Viittomakieltä Euroviisuissa

Viikonloppuna pidettiin Suomen euroviisukarsintojen finaali, jossa valittiin Saara Aallolle show... tarkoitan, laulu Lissabonin euroviisulavalle. Minusta Domino olisi ollut paras ehdokas, mutta karsinnan voittanut  Monsters oli sekin ihan hyvä. Kansainvälisen raadin edustajalta tuli "12 points to Monsters", mistä tuli elävä flashback 12 vuoden takaa ! Ehkä hyvä ennemerkki? Blogin seuraajille aiheesta muistunee mieleen kuinka Signmark osallistui Suomen euroviisukarsintoihin vuonna 2009 laululla Speakerbox . Lopulta Signmark jäi finaalin toiseksi, kun Waldo's People lähti Moskovaan Euroviisuihin. Laulun tunnelma on kevyt ja pirteä. Vähän kuin Viron euroviisu Everybody vuodelta 2001, joka voitti. Lyriikka kertoo kuurojen musiikista ja paras kohtahan on "A deaf man paints lyrics in the air by waving his hands. Damn, what's next, right? Movies for blind?". Musiikillisesti Speakerbox ei oikein minua sytyttänyt, vaikka eipä Lose Control paljon tätä parempi ollu...

Runeberg ja hänen tortut

Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa 5.2.1804 merikapteenin poikana. Suomen kansallisrunoilijantunnetuimpiin teoksiin kuuluu Vänrikka Stoolin tarinat (1848, 1860), jotka sisältää Suomen sodasta kertovia runoja. Niihin joukossa on myös myös Maamme-laulu. Runeberg kuoli 6.5.1877 Porvoossa Sitten se päivän tärkein - Runebergin torttu. Helmikuun herkun uskotaan olevan Runebergin vaimon Fredrika Runebergin (1807-1879) luomus. Hänen kerrotaan leiponeen niitä makeanpersolle miehelleen, joka nautti leivoksia aamupalaksi punssilla kostutettuna. Tarinan mukaan leivos syntyi, kun eräänä päivänä Johan pyysi vaimoltaan jotakin makeaa suuhun pantavaa ja Fredrika pyöräytti leivoksen aineksista, joita sillä hetkellä sattui kaapista löytämään. Mutta toisaalta resepti ei ehkä ollutkaan Fredrikan oma, sillä porvoolainen leipuri Astenius valmisti samanlaisia leivoksia jo 1840-luvulla. Niiden sanotaan maistuneen myös Runebergille. Mutta sai Fredrika muutakin aikaan kun leivoksia! Hän oli aikansa siv...