Mun surinat

Kun eräs ihminen sai tietää, että olen buddhalainen, hän sanoi ettei kannata olla. Saatan vaikka syntyä koppakuoriaiseksi . Olisihan se aika ikävää syntyä hyönteiseksi. Niin pieni, ettei kukaan huomaa ja kaikki ympärillä on jättiläismäistä. Jos joku sattuu huomaamaan, ensireaktio ei välttämättä ole ihastus. Itse asiassa kuuluminen useimpiin hyönteislajeihin voisi olla hengenvaarallista - sinut nimittäin saatetaan tappaa pelkästään siksi, että satuit näkökenttään! Sen siitä saa, kun ei ymmärrä olla söpö karvaturri. Muistat varmaan kuinka viime jouluna eläintensuojelijat Isossa-Britanniassa kauhistuivat poronlihaa tarjoavasta ravintolasta? He ihmettelivät, kuinka kukaan voi syödä poroa. Koppakuoriaisilla ja poroilla on jotakin yhteistä; niitä ei syödä länsimaissa kovin yleisesti. Possuparka sen sijaan maistuu. Ei sen syömistä paheksuta, kuten kissan tai koiran. "Eihän niitä voi ottaa lemmiksi eikä ne ole erityisen sööttejäkään." Ehkä nämä poronlihan vastustajat olivatkin kasvis...

Ajattelin että aion tutkia mitä buddhalaisuudesta on kysytty ylioppilaskokeissa ja kirjoittaa vastausehdotuksia kysymyksiin omien tietojeni pohjalta. Viime keväänä kysyttiin eläinetiikasta kristinuskossa ja buddhalaisuudessa. Eläinten arvon ja aseman lisäksi kysyttiin käsitysten perusteita. Kristinuskon jätän nyt huomiotta, enkä taida nyt erotella kysymyksen eri osia. Väkivallattomuus (ahimsa) ja myötätunto kaikkia tuntevia olentoja kohtaan ovat buddhalaisuudessa isoja arvoja. Seuraamme viittä periaatetta, joista ensimmäinen kieltää tappamisen. Buddhalainen etiikka kohtelee eläimiä ja ihmisiä tasa-arvoisesti, vaikka vain ihminen voi valaistua tässä elämässä. Tästä näkökulmasta eläimeksi syntyminen on huonompi juttu, kuin ihmiseksi syntyminen. Eläimelläkin on toki mahdollisuus valaistua myöhemmässä elämässä. Kyvyttömyys valaistumiseen johtuu niiden älyllisestä kapasiteetista, eikä se tarkoita sitä, että eläimet itsessään olisivat ihmistä arvottomampia. Mahdollisuus valaistumiseen en...

 Buddha opetti maanläheistä filosofiaa. Hän opetti tästä elämästä, maailmasta ja ihmismielestä. Buddhalaisuus ei ole dogmaattista, eikä siinä palvota yliluonnollisia olentoja. Buddha kehoitti käyttämään järkeään ja ymmärrystään sokean uskon sijaan. Uskonnot taas ovat uskonvaraista irrationaalista uskoa yliluonnollisiin vailla järkeä. Buddhalaisuus on filosofia, eikä uskonto. Vai? Vaikka buddhalaisuus eroaakin sellaisista uskonnoista kuin kristinusko tai islam, se kuitenkin on uskonto. Buddha nimittäin opetti uskonvaraisista asioista, kuten jälleensyntymästä, taivaista, helveteistä ja karman laista. Jopa jumalolennotkin kuuluivat Buddhan opetukseen, vaikka niillä ei Buddhan mukaan olekaan mainittavaa merkitystä elämässämme. Minusta tämä on uskontoa, sillä nämä käsitteet eivät ole suoraan todistettavissa. Tietenkään mikään pakko ei ole uskoa, eikä kaikki buddhalaiset uskokaan mihinkään yliluonnolliseen. Keskeisimpiä käsitteitä buddhalaisuudessa ovat kuitenkin neljä jaloa totuutta, jo...

Vain yksi asia on elämässä varmaa; mikään ei ole varmaa. Kaikki asiat muuttuvat, ihmiset, maailma, asiat ja elämä. Lopulta kaikki katoaa, tuhoutuu, kuolee ja lakkaa. Mikään ei kestä ikuisesti. Pysymättömyys on tärkeimpiä Buddhan opettamia käsitteitä ja joidenkin mielestä tämä käsite tekee buddhalaisuudesta pessimististä. Jos pessimismi määritellään tapana nähdä asiat mahdollisimman synkkinä ja uskomusta että asiat vain huononevat, ei ole pessimismiä sanoa että mikään ei kestä ikuisesti - mikään kun ei todellakaan kestä ikuisesti. Toisaalta pysymättömyyden ajattelun ei tarvitse tarkoittaa synkistelyä. Eräs buddhalainen munkki suhtautuu esineisiin ja asioihin kuin ne olisivat jo särkyneitä tai poissa. Kun ne lopulta ovat rikki tai katoavat, hän ajattelee "Niinpä tietenkin". Mutta niin kauan kuin ne ovat hänen, hän iloitsee niistä. Väliaikaisuuden tiedostaminen ei siis tarkoita sitä, että pitäisi luopua tai että kaikki maailmassa olisi hyödytöntä, vaan sitä että elämän väliaikai...

Mitä karma ja jälleensyntymä tarkoittaa buddhalaisuudessa? Karma on sanskritia ja tarkoittaa toimintaa. (paaliksi kamma) Buddhalaisuudessa karma tarkoittaa sitä, että kaikilla tietoisilla teoilla on seurauksensa. Karma on tietoista toimintaa ja se on eri asia kuin karman seuraus, karma-vipaka. Karma syntyy mielentilasta ja luo hedelmää, eli vipakaa. Esimerkin karman toiminnasta saat, jos jatkossa menet töihin tai kouluun ja aamulla vittuilet muille sen sijaan että olisit ystävällinen ja kohtelias. Karman kannalta mielentila on oleellisempaa kuin itse teot; ne ovat neutraaleja. Mielentila luo karmaa; vihaisena tulee loukanneeksi muita todennäköisemmin, kuin josssakin muussa mielentilassa. Karmaa ei voi pitää rangaistus- tai palkkiojärjestelmänä tai kohtalona, koska sitä ei ohjaile mitkään jumalat. Karma ei siis ole mikään yliluonnollinen voima, vaan se toimii kuin mikä tahansa luonnonlaki. Vähän sama kuin hyppäisit jyrkänteeltä; se että putoat ja loukkaat itsesi, ei ole "painovoima...

Löysin tämän tekstin vielä koneeltani Dharmatuutista. Muokkasin tekstiä hieman. Yksi asia, mikä mielestäni on vaikuttavaa buddhalaisuudessa, ja mikä erottaa sen monista muista uskonnoista, on kuinka se painottaa tähän näkyvään maailmaan ja elämään tässä ja nyt, eikä esim. kuolemanjälkeiseen elämään. Buddha ei sanonut kuinka pitäisi uskoa, vaan kuinka elämä pitäisi elää. Itse asiassa Buddha kielsi sokean uskon ja vaati ottamaan itse selvää järjen ja havainnon kautta, siitä mikä on oikein. Buddhan opetuksista voi siis hyötyä kuka tahansa riippumatta uskonnosta. Jokainen voi arvioida itse oman kokemuksensa kautta opin paikkansapitävyys. Kysymykseen onko buddhalaisuus edes uskonto, vastaisin että buddhalaisuus on enemmän kuin "vain" uskonto - se on myös filosofia, psykologia ja elämäntapa. Buddhalaisuus on uskonto, koska siihen kuuluu niin jälleensyntymän ja karman käsitteet, kuin taivaat ja helvetitkin. Jäleensyntymää ei kuitenkaan ole ainakaan konkreettisimmassa muodossaan, kos...