Karma buddhalaisuudessa

Karma luo hedelmää
(Pixabay)

Karma on tunnetuimpia käsiteitä itämaisista uskonnoista, mutta mitä se tarkoittaa buddhalaisuudessa? Aluksi maininta termeistä. Karma on sanskritia, mutta theravada-buddhalaiset voivat käyttää myös sanan paalinkielistä vastinetta kamma. Minä puhun jatkossa karmasta, koska se on tunnetumpi sana. Minä en usko jälleensyntymän tai karman olevan todellisia ilmiöitä, mutta pidän niitä silti kiinnostavana osana buddhalaisuutta ja siksi olen tutustunut myös niihin liittyviin käsityksiin.

Kirjaimellisesti karma tarkoittaa toimintaa ja on eri asia kuin sen tulos, karma-vipaka. Karma tulee mielentilasta ja tuottaa hedelmää, joka kypsyy (vipaka) tässä tai tulevassa elämässä. Karmaa on kolmenlaista: neutraalia, kusalaa ja akusalaa. Kusala ja akusala on suomennettu ehkä hassusti taitavaksi ja taitamattomaksi. Kusala on toimintaa, joka perustuu myönteisiin mielentiloihin, kuten myötätuntoon, viisauteen ja takertumattomuuteen. Sillä on myönteinen vaikutus tähän ja tulevaan elämään, ja se vie kohti valaistumista. Akusala perustuu kielteisiin mielentiloihin, kuten vihaan, takertumiseen ja ahneuteen. Se tuottaa kärsimystä tässä tai tulevassa elämässä. Karman tuloksen ratkaisee siis mielentila, jossa toimitaan. Yleensä tappaminen on väärin, mutta kituvan eläimen lopettaminen perustuu myötätuntoon, joten se ei aiheuta kielteisiä karmisia seurauksia. Lisäksi toiminnan on oltava tietoista. Esimerkiksi hyönteisen päälle astuminen vahingossa on neutraalia karmaa, eikä tuota karmisia seurauksia.

Karma ei buddhalaisuudessa ole palkkio- tai rangaistusjärjestelmä, koska sitä ei hallitse mikään jumala. Karma on luonnonlaki kuten painovoima. Jos hyppäät kalliolta, seuraus ei ole painvoiman rangaistus. Karma ei myöskään ole kohtaloa. Vaikka nykyinen elämäntilanteesi olisikin seurausta jostakin mitä teit menneisyydessä väärin, nykyiseen karmaan ja tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Karma voi siis olla inspiroiva oppi. Menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta tulevaisuuteen voi vaikuttaa.

Kaikki ei ole kuitenkaan karman seurausta. Maailmassa vaikuttaa monet muutkin ilmiöt, joita buddhalaisuudessa kutsutaan niyamiksi. Vastoinkäymiset, sairaudet ja vammat nyt vain kuuluvat elämään, kuten neljässä jalossa totuudessakin mainitaan. Tämä ei tietysti ole aina ollut kaikille buddhalaisilekaan selvä. Samalla tavallahan jotkut kristityt ovat tuominneet vaikka vammaisuuden synnin seuraukseksi. Elämä varmasti tuntuu hallittavammalta, kun kaikelle löytää selityksen. Harmi vain, ettei kaikelle ole aina selitystä. Joskus asioita vain tapahtuu.