Kahvin, teen ja kaakaon historiaa

Historian opiskelua
kahvikupin äärellä

Monet tärkeät keksinnöt on tehty vahingossa, kuten ruuti, penisilliini ja kahvi. Tarinan mukaan kahvin löysi etiopialainen vuohipaimen Kaldi 800-luvulla. Hän huomasi vuohiensa villiintyvän, kun ne söivät kahvipensaan marjoja. Kaldi tutustui pensaan antiin ja kahvijuoma oli löydetty. Piristävän juoman huomattiin auttavan keskittymään yörukouksiin, joten se levisi ympäri islamilaista maailmaa. Juoma tehtiin aluksi kahvipensaan marjoista ja papuja alettiin jauhaa vuosisatoja myöhemmin.

Eurooppalaiset tutustuivat juomaan vasta 1600-luvulla. Osassa kristityistä kahvi herätti epäilyjä, olihan se peräisin muslimeilta. Kirkonmiehet kävivät kysymässä jopa paavi Clement VIII:lta miten juomaan pitäisi suhtautua. Hän maistoi sitä ja totesi "tätä paholaisen juomaa olisi sääli jättää pelkästään vääräuskoisten nautittavaksi". Huhutaan jopa että paavi siunasi kahvin, mutta sitä ei ainakaan kielletty. Paavin mielipide ei protestanttista Ruotsia estänyt kieltämästä kahvia kolmeen kertaan 1700-luvuilla.

"Koska te, minun alamaiseni, olette sellaisia lurjuksia, ettette voi tulla toimeen ilman kahvia, niin tahdon sallia tämän juoman käyttämisen toistaiseksi." - Näillä sanoilla kuningas Kustaa IV Aadolf lakkautti viimeisen kahvin kieltolain 1802.

Myös tee syntyi vahingossa: Legendan mukaan vuonna 2737 eaa. Kiinan keisari Sheng Nong keitti vettä, kun teepensaan lehtiä putosi veteen. Hän maistoi syntynyttä juomaa ja piti siitä. Tee levisi buddhalaisten munkkien mukana muualle Aasiaan ja saavutti Euroopan 1600-luvulla.

Kaakaon syntytarina on tuntematon, mutta se tunnettiin jo ammoisista ajoista Etelä- ja Keski-Amerikassa. Maya-intiaanit tekivät kaakaopavuista juomaa, jota maustoivat chilillä. Lisäksi kaakaota käytettiin uskonnollisissa rituaaleissa ja maksuvälineenä. Espanjalaiset konkistadorit toivat juoman Eurooppaan 1500-luvulla.

Kahvin, teen, kaakaon ja suklaan historiasta on dokumentti Yle Areenassa. Dokumentti on osin tämän tekstin lähteenä.