Näetkö koko norsun?

Tarina norsusta ja sokeista miehistä tunnetaan useissa Aasian uskonnoissa. Tarinan buddhalaisessa versiossa eräs kuningas kutsui luokseen joukon syntymästään asti sokeita miehiä, joita kehoitti selvittämään tuntoaistin perusteella, mikä norsu on. Miehet tutkivat norsun eri osia: osa tutkii päätä, osa jalkaa ja osa häntää. Kun miehet olivat tutkineet norsua aikansa, kuningas kysyi heiltä, mikä heidän mielestään norsu on. Päätä tutkineet pitivät norsua kulhona, jalkaa tutkineet pylväänä ja häntää tutkineet harjana. Jokainen miehistä oli vakuuttunut omasta kannastaan ja uskoi toisten olevan väärässä. He alkoivat riidellä ja ajautuivat nyrkkitappeluun.

Tarinan opetus on, että samaan asiaan voi olla useita eri näkökulmia, joista jokainen voi kertoa osan totuudesta. Ihmisten ajattelu ja aistit ovat rajallisia, joten meidän saama kuva asioista on usein puutteellinen.

Tästä ilmiöstä toimii myös itse buddhalaisuus esimerkkinä. Buddhalaisuudessa on uskonnollisia ja filosofisia tasoja, mutta monet ihmiset suostuvat näkemään vain jommankumman puolen. Buddhalaisuus on sekä uskonto, että filosofia.

Buddhalaisuuden ohella mietin myös kuulonäkövammaa ja kokemustietoa. Kokemustieto ja asiantuntijatieto täydentävät kuvaa vammaisuudesta. Niillä on omat etunsa ja puutteensa. Norsu-vertausta mukaillen voisi ajatella, että vammaton tutkija tai lääkäri katsoo norsua kauempaa ja näkee sen kokonaan. Kokemustoimija sen sijaan norsun vieressä näkee norsun ihon yksityiskohdat ja tuntee sormillaan miltä iho oikeasti tuntuu. Kuvaa koko eläimestä voi olla silti vaikea saada.

Olen itse ollut järjestöjen toiminnassa leireillä, kuntoutuksen asiakkaana, järjestöaktiivina, vapaaehtoisena ja työntekijänä. Kaikki nämä roolit ovat laajentaneet kuvaa kuulonäkövammaisuudesta oman kokemustiedon yli. Kokemustoimijana on tärkeää muistaa, että minun kokemus vammasta ei välttämättä ole yleinen totuus siitä. Vammaisuuteen voi myös suhtautua monella tapaa: lääketieteessä se on ongelma, joka on hoidettava, mutta se voi olla myös elämää rikastuttava ominaisuus.

Kuvan lähde: Pixabay