Mun surinat

Aloitin blogin 16 vuotta sitten eri osoitteeseen, mutta suuri osa kirjoittamistani teksteistä on edelleen tallessa. Vähän aikaa sitten tilastoin blogin aiheita vähän tarkemmin ja huomasin, että lähes kaikki blogin tekstit käsittelivät jollakin tapaa historiaa, Euroviisuja, vammaisuutta tai buddhalaisuutta. Paljon isompi osuus kuin alun perin ajattelin. Tästä havainnosta seurasi ajatus, miten olen onnistunut yhdistämään näitä aiheita. Useamman eri intressin yhdistäminen on ollut aina kiinnostava ajatus. Kaikkia kahden aiheen yhdistelmiä löytyikin. Yhtään tekstiä, jossa olisin yhdistänyt kaikki neljä aihetta ei ollut - ennen juuri tätä tekstiä! EDIT: Paitsi, tietysti tämä kirjoitus yo-kirjoituksista . Buddhalaisuus + Euroviisut Buddhaviisut Buddhalaisuus + historia Keisari Ashoka: buddhalaisuuden airut Buddhan elämä Elivätkö Jeesus ja Buddha todella? Buddhalaisuus + vammaisuus Buddhalaisuus, kristinusko ja vammaisuus Karma ja vammaisuus Anatta: Kuka on vammainen? Muuttuva kuulo ja buddha...

Viisukatsomo vuonna 2023 Minun varhaisin euroviisumuisto on vuodelta 1994. Suomea edusti tuona vuonna Catcat kappaleella Bye bye baby . Jostakin syystä laulun kertosäe tarttui mieleeni ja siitä taisi tulla ensimmäinen englanninkielinen lause, jonka opin. Ensimmäistä kertaa katsoin Euroviisuja kuitenkin vasta vuonna 2005. Katsoin silloin vain osan semifinaalista. Päädyin kanavalle sattumalta juuri Latvian  viittomakielisen kertosäkeen kohdalla ja jäin katsomaan lähetystä. Mieleen noista viisuista jäi myös Suomi. Suomea edusti norjalainen Geir Rönning kappaleelle  Why? . Tämä oli viimeinen vuosi ennen Suomen euroviisuvoittoa, joten finaaliin ei päästy. Tunteikas balladi kertoo lähes 400 ihmisen hengen vaatineesta  Beslanin koulukaappauksesta , joka tapahtui edellisenä syksynä. Kaunis laulu, mutta ei herättänyt vuonna 2005 minussa tunteita mihinkään suuntaan. Lopetin semifinaalin katsomisen  Tanskan  esityksen kohdalla, sillä se laulu jostakin syystä ärsytti minua...

Ihminen ei ole muuttunut perusluonteeltaan juuri miksikään 4000 vuodessa. Siitä osoituksena on maailman vanhin tunnettu  asiakaspalaute . Sen sai Urin kaupungissa (nyk. Irakissa) työskennellyt kuparikauppias Ea-Nasir noin 1750 eaa. Palautteen antoi hänen asiakas Nanni, joka oli saanut huonolaatuista kuparia. Palautteessaan Nanni moittii kuparin laatua ja lisäksi ihmettelee sitä, miten töykeästi Ea-Nasir kohteli tuotetta hakenutta Nannin avustajaa. Nanni vaati luonnollisesti kunnon kuparia ja uhkasi jatkossa hankkia kuparinsa itse: "Käytän oikeuttani jättää sinut, sillä sinä halveksit minua!". Ea-Nasir ei reagoinut palautteeseen, mutta laittoi sen talteen. Ea-Nasirin arkistossaan olikin arkeologien löydettäväksi enemmänkin todisteita hänen kyseenalaisesta liiketoiminnastaan. Nanni ei ehkä saanut vastakaikua palautteeseensa omana aikanaan, mutta häntä kuullaan 2020-luvulla. Palautteesta on tullut nettimeemi , jolla on myös oma esimerkiksi keskustelualue  Redditissä . Nannia...

Buddhalainen maailmankuva on syklinen. Kaikki asiat syntyvät, kestävät aikansa, tuhoutuvat ja syntyvät toisessa muodossa uudelleen. Luonnollinen johtopäätös on, että myös ihmiset ja eläimet jälleensyntyvät. Kaikki olennot kiertävät jälleensyntymän kierrossa (samsara)  karman lain  ohjaamana, kunnes saavuttavat nirvanan. Minä en usko jälleensyntymän tai karman olevan todellisia ilmiöitä, mutta pidän niitä silti kiinnostavana osana buddhalaisuutta ja siksi olen tutustunut myös niihin liittyviin käsityksiin. On huomattava, että buddhalaisuudessa kyse on juuri jälleensyntymästä, eikä sielunvaelluksesta, sillä pysyvää sielua ei ole. Mikä siis matkustaa elämästä toiseen? Eri elämien välistä yhteyttä verrataan kynttilän liekkiin. Kun liekki sytyttää toisen kynttilän, mitään ainetta ei liiku. Elämästä toiseen kulkee karman tai tietoisuuden energia. Kyse on siis pikemminkin kahden elämän välisestä yhteydestä ja jatkumosta kuin siitä, että jotakin ainetta liikkuisi. Periaatteessa samank...

Karma luo hedelmää (Pixabay) Karma on tunnetuimpia käsiteitä itämaisista uskonnoista, mutta mitä se tarkoittaa buddhalaisuudessa? Aluksi maininta termeistä. Karma on sanskritia, mutta theravada-buddhalaiset voivat käyttää myös sanan paalinkielistä vastinetta  kamma . Minä puhun jatkossa karmasta, koska se on tunnetumpi sana. Minä en usko jälleensyntymän tai karman olevan todellisia ilmiöitä, mutta pidän niitä silti kiinnostavana osana buddhalaisuutta ja siksi olen tutustunut myös niihin liittyviin käsityksiin. Kirjaimellisesti karma tarkoittaa toimintaa ja on eri asia kuin sen tulos, karma-vipaka. Karma tulee mielentilasta ja tuottaa hedelmää, joka kypsyy (vipaka) tässä tai tulevassa elämässä. Karmaa on kolmenlaista: neutraalia, kusalaa ja akusalaa. Kusala ja akusala on suomennettu ehkä hassusti taitavaksi ja taitamattomaksi. Kusala on toimintaa, joka perustuu myönteisiin mielentiloihin, kuten myötätuntoon, viisauteen ja takertumattomuuteen. Sillä on myönteinen vaikutus tähän ja tu...

Lauantaina 4. tammikuuta on maailman pistekirjoituspäivä. Päivä on valikoitunut juuri lauantaille, koska se on myös pistekirjoituksen kehittäjän Louis Braillen syntymäpäivä. Braille syntyi Ranskassa Coupvrayssa vuonna 1809 ja sokeutui kolmevuotiaana onnettomuudessa. Braille lähti kouluun Pariisiin ja hän loi siellä pistekirjoituksen perusteet vasta 15-vuotiaana koulupoikana. Alun vastustuksesta huolimatta pistekirjoitus levisi muualle Ranskaan ja ympäri maailman 1800-luvun puolivälistä alkaen. Suomessa pistekirjoitusta alettiin opettaa 1860-luvulla. Braille itse kuoli nuorena jo vuonna 1852.  * Olen joskus itsekin opetellut pistekirjoitusta. Alkuperäinen syy oli mielenkiinto asiaa kohtaan - tai halu oppia uusi taito. Myöhemmin olen kuitenkin tarvinnut sitä työssäkin. En ole sokea tai sokeutumassa, mutta toisaalta eihän tulevaisuudesta koskaan tiedä. Vaikka nyt näenkin, en voi pitää selviönä että näen vielä vaikkapa kymmenen vuoden päästä. Pistekirjoitusta voi opetella vaikka "kaik...

Kaikki on pysymätöntä Buddha meni heti opetusuransa alussa syviin vesiin, sillä hänen ensimmäinen ja keskeisin opetus oli  neljä jaloa totuutta  kärsimyksestä. Näin synkästä lähtökohdasta huolimatta buddhalaisuus on optimistinen ja elämänmyönteinen filosofia. Ennen kuin selitän, kuinka se on mahdollista, paneudun ensimmäiseen jaloon totuuteen, joka on totuus kärsimyksestä - tai dukkhasta. Ensimmäisen jalon totuuden mukaan elämä on dukkha. Dukkha käännetään usein kärsimykseksi, jolloin tämä totuus saa muodon "Elämä on kärsimystä". Kärsimys on kuitenkin aivan liian kapea käännös, sillä dukkha tarkoittaa kaikenlaisia kielteisiä tunteita yleisestä tyhjyyden ja ahdistuksen tunteista henkiseen tai fyysiseen tuskaan. Täsmällistä suomennosta ei ole, ja siksi sanaa ei ehkä kannattaisi kääntääkään. Buddhan mukaan elämä on dukkha. Elämässä tuntuu aina olevan jokin pielessä eikä se tunnu juuri koskaan täydelliseltä. Vaikka elämään kuuluu tietenkin paljon hyviäkin asioita, ne ovat kaikki ...

Kuulon apuvälineitä Suomessa on Kuuloliiton mukaan 800 000 huonokuuloista ihmistä. Huonokuuloisten määrä lisääntynee ikähaitarin molemmissa päissä. Ikääntyessä kuulo huononee normaalistikin, mutta nuorempien kuuloa uhkaa yleistynyt kuulokekuuntelu ja muu vapaa-ajan melu. Kuuloa käytetään nykyisin ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin, kun ihmiset kuuntelevat musiikkia, äänikirjoja ja podcasteja. Erityisesti musiikkia kuunnellaan niin kovalla, että se voi vaurioittaa kuuloa. Myös työperäiset kuulovauriot ovat tavallisia. Kuka tahansa voi menettää kuulonsa eikä menetettyä kuuloa saa takaisin. Kaikki on katoavaista, mutta kuinka usein muistamme arvostaa asioita, ennen kuin ne ovat poissa? Pysymättömyys ( anicca ) on buddhalaisen ajattelun ytimessä ja tärkein kolmesta olemassaolon tuntomerkistä. Pysymättömyyden pohdinnan luulisi saavan ihmiset kiinnostumaan kuulostaan ja kuuloesteettömyydestä enemmän. Onko julkisissa tiloissa toimivat induktiosilmukat? Millainen on akustiikka? Ovatko televisi...

Sana vammainen herättää monessa kielteisiä tunteita ja jotkut haluaisivat sen kieltääkin. Ongelma on se, että vammaisuus viittaa puutteeseen, eikä sen varaan voi rakentaa identiteettiä. Esimerkiksi kuurot ovat mielestään kielivähemmistön edustajia, eivätkä vammaisia. Tässä keskustelussa pidän Buddhan anattan käsitettä mielenkiintoisena lisänä. Buddha katsoi, että ihmisellä ei ole mitään erillistä pysyvää minuutta tai identiteettiä. Mikään yksittäinen ajatus, tunne, kehon osa tai ominaisuus ei ole "minuus". Mitään niistä ei voi ottaa erilleen, ja sanoa, että tuossa olen minä. Lisäksi nämä ominaisuudet muutuvat koko ajan ympäristön ja toistensa vaikutuksesta. Et ole sama ihminen kuin vauvana, tai vuosi sitten. Identiteetti on virta. Vammaisuuskin on vain yksi ominaisuus, eikä sen varaan voikaan rakentaa identiteettiä, mutta ei voi sen enempää äidinkielenkään. Tai kansallisuuden, seksuaalisen suuntauksen, ihonvärin tai sukupuolen. Buddhalaista ajattelua vastaa hyvin tapa sanoa,...

n. 260 eaa. Intialaisen Maurya-valtakunnan keisari Asoka järkyttyi Kalingan taistelun aiheuttamista tuhoista ja kääntyi buddhalaisuuteen. Buddhalaisuuden tie maailmanuskonnoksi oli auki. Asokan pilari (Wikimedia Commons)  Buddhalaisuus levisi tahmeasti vielä pitkään Buddhan kuoleman jälkeen. Vielä 300-luvun eaa. lopussa sitä harjoitettiin lähinnä Buddhan synnyinseuduilla Pohjois-Intiassa. Dharman pyörä irtosi mudasta Maurya-valtakunnan keisari Asokan aikana 200-luvulla eaa. Maurya-valtakunta oli muinaisen Intian valtakunnista laajimmalle levinnein. Valtakunta kattoi lähes koko Intian niemimaan ja ylsi pohjoisessa Iraniin asti. Asoka nousi valtaan vuonna 268 eaa. Hänen kerrotaan olleen valtakautensa alkuvuosina julma ja armoton hallitsija. Kaikki muuttui noin vuonna 260 eaa., kun keisari hyökkäsi Kalingan valtakuntaan. Taistelu oli verinen, ja Kalingan asukkaista tapettiin tai karkotettiin tuhansia. Legendan mukaan Asoka kulki taistelukentän läpi ja nähtyään aiheuttamansa kärsimykse...